Kiinnostaako juridiikan kirjoittaminen? Konkareiden vinkeillä pääset alkuun

”Sääntelyuudistukset tuottavat asiantuntijoille välittömiä tiedontarpeita ja ovat oikeuskirjallisuuden kustantajalle ehtymätön kirjaideoiden mylly”, sanoo Alman juridiikan sisältöjen sisältöpäällikkö Arja Lappeteläinen. Eri oikeudenalojen kehitystä ja ilmiöitä seurataan kustannustoimituksessa tarkkaan – kustannusohjelmassa pyritään huomioimaan sekä eri oikeudenalojen ajantasaisen tiedon tuotanto että kiinnostavien uusien teemojen käsittely.

Miten sitten asiantuntijakirjoittajalle hahmottuvat teemat, joista kannattaa kirjoittaa? Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaaren mukaan kiinnostus kirjoittamiseen herää usein keskusteluissa alan ihmisten kanssa ja arkisissa huomioissa siitä, millaisiin uusiin ongelmiin käytännön työssä kulloinkin törmätään. Myös media tarjoaa ideoita, kun uutisvirtaa tarkastelee kirjoittajan silmin: voisinko tarttua johonkin keskustelua herättävään aiheeseen kirjoittamalla? ”Uuden tutkiminen on motivoivaa! Kun haluaa tutustua itselle uuteen teemaan, kirjoittaminen auttaa perehtymään ja jäsentämään tietoa”, Korpisaari huomauttaa.

Asianajaja Sonja Heiskala, yksi 100 kysymystä sairauspoissaolojen juridiikasta -teoksen kirjoittajista, jatkaa: ”Usein asianajotoimistotyössä pyritään tehokkaasti ennalta määrättyyn päämäärään. Kirjoittaessani minulla on lupa heittäytyä tutkimaan teemaa ja löytää uusia näkökulmia kirjoitusprosessin myötä.”

Kirjoittajan pitää tuntea yleisönsä ja valita sille sopiva käsittelytapa: vaikka juridista kirjallisuutta tehdään ensisijaisesti juristien käyttöön, yhteiskunnan oikeudellistuessa syntyy koko ajan lisätarvetta lainsäädäntöön pohjaavalle tiedolle.

Silloin kun lukijalta puuttuu juridinen koulutus, toimiva muoto teokselle saattaa olla esimerkiksi käytännönläheinen ja soveltava käsikirja. Opiskelijakäyttöön kirjoitettaessa on puolestaan hyvä tiedostaa, että kohderyhmä ei vielä tunne välttämättä peruskäsitteitäkään, ja termistöä voi olla tarpeen avata.

Alman juridiikan sisältöjen julkaisupäällikkö Heidi Antinkarin mukaan ajankohtaisiin teemoihin on pystyttävä tarttumaan entistä nopeammin ja asiantuntijoita on palveltava tehokkailla tietopaketeilla. Koska isoihin tekstimassoihin perehtyminen ei kiinnosta kaikkia, kustantaja voi tuottaa kevyempiä sisältöformaatteja, kuten tiiviitä asiantuntijakirjoituksia tai videoita.

Esimerkkinä kevyempien sisältöjen tuotannosta Antinkari mainitsee Alman Juridiikan ajankohtaiset -sisältöpalvelun, jossa julkaistaan mm. artikkeleja ja oikeustapauskommentteja. "Jos jokin ajankohtainen teema herättää kiinnostuksesi ja haluat tarkastella sitä tiiviisti kirjoittaen, Juridiikan ajankohtaiset voi olla tekstillesi sopiva julkaisualusta."

Formaatteja mietitään lukijan käyttötarpeen mukaan. Faktantarkistukseen sopii päivittyvä digitaalinen kommentaari, erityisosaamista kartuttavaan perehtymiseen taas painettu teos tai syventävä artikkeli.

Sonja Heiskalan mukaan kirjoittamiseen pitää suhtautua työnä – taustatyö ennen varsinaista kirjoitusvaihetta vie paljon aikaa eikä hyvää tekstiä välttämättä synny pitkän työpäivän uuvuttamana. Itsetuntemus ja kirjoittamisen mahdollistavan päivärytmin löytäminen ovat tärkeitä. ”Siinä missä minulle sopii illalla ja yöllä kirjoittaminen, monille taas aamun ensimmäiset tunnit ennen työpäivää ovat tehokkaimpia”, Heiskala sanoo.

Aikataulun merkitystä ei voi korostaa liikaa, sanovat kokeneet kirjoittajat. Tavoiteaikataulun asetannassa on oltava realistinen – jopa pessimistinen – koska elämä yllättää aina. Erityisesti usean kirjoittajan yhteisprojekteissa aikataulutuksen ja välitavoitteiden merkitys korostuu.

Jos kirjoittajia on useita, yhteiset pelisäännöt pitävät kirjoitusprosessin koossa ja käynnissä. Syvyys, käsittelytapa ja merkintätavat on hyvä sopia etukäteen ja varata aikaa myös keskinäiselle tekstien kommentoinnille. Kun kirjoitetaan ryhmänä, eri alojen osaajat tuovat moniammatillista osaamista ja useita näkökulmia asiaan. ”Keskustelu ja sparrailu kirjoittajakavereiden kanssa on kullanarvoista. Keskustelujen kautta hahmotat, milloin oma näkemys tuottaa lisäarvoa ja kannattaa käsitellä tekstissä”, Heiskala sanoo.

”Testaa tekstiäsi kollegoilla ja teeman asiantuntijoilla, ja tee se mielellään jo kirjoitusprosessin alkuvaiheessa, ennen kuin olet vahvasti sitoutunut tuottamaasi tekstiin ja vähemmän avoin kommenteille”, Korpisaari kehottaa. ”Teksti on hyvä jättää välillä myös lepäämään”, Heiskala muistuttaa. Kun omaan tekstiin saa etäisyyttä, voi saada uusia oivalluksia käsittelytavasta, rakenteesta ja päätelmistä. Ne vievät työtä ison harppauksen eteenpäin.

Juristilla on tapana kirjoittaa kuin juristi – myös silloin, kun konteksti edellyttää toisenlaista lähestymistapaa. ”Juristin virkkeissä on vähintään 20 prosenttia liikaa sanoja”, väittää kokenut kirjoittaja, asianajaja Klaus Nyblin. Jos kirjoittaja ei luota lukijaansa, hän laventaa tekstiään saadakseen varmasti kaikki mahdolliset lukijat ymmärtämään viestinsä. ”Hyväksy se, että et voi koskaan tavoittaa tekstilläsi koko yleisöä – tarkastele tekstiäsi kriittisesti ja tiivistä”, Nyblin neuvoo. Hän antaa myös toisen hyvän vinkin juristikirjoittajalle: jos tekstiin sisältyvät juridiset termit säilyttävät merkityksensä yleiskielisiksi käännettyinä, käännä ne.

Nykyään artikkelitekstejä otsikoidaan usein kysymyksin, kun kalastellaan lukijoiden klikkejä. Miten syntyy lyhyen juridisen tekstin tehokas otsikko? Nyblin kehottaa muotoilemaan otsikon kysymyksen sijasta väitelauseeksi. ”Hyvä väitelause herättää mielenkiinnon ja lupaa, että teksti perustelee väitteen.”

Tilaisuuden järjestänyt Alma Insights julkaisee Juristikirjettä.