KKO antoi tavaramerkkien loukkausta koskevan en­nak­ko­pää­tök­sen 

A oli saattanut Suomessa markkinoille juomien hiilihapotuslaitteissa käytettäviä, uudelleentäytettävissä olevia hiilidioksidipulloja, joihin oli kaiverrettu A:n tavaramerkki ja kiinnitetty A:n etiketti. A:n tavaramerkkeihin perustuvat yksinoikeudet olivat kysymyksessä olevien pullojen osalta sammuneet niiden markkinoille saattamisen myötä. 

Saatuaan kuluttajilta tyhjinä palautuneita A:n markkinoille saattamia hiilidioksidipulloja B Oy oli poistanut niistä A:n etiketin ja korvannut sen käyttäen kahta erilaisin merkinnöin varustettua omaa etikettiään siten, että pulloon jäi näkyviin siihen kaiverrettu A:n tavaramerkki. Tämän jälkeen B Oy oli täyttänyt pullot uudelleen hiilidioksidilla sekä myynyt niitä. 

Kansallisen ja EU-tavaramerkin haltijan A:n perusteltua syytä ja aihetta vastustaa B Oy:n menettelyä arvioitiin sillä perusteella, syntyikö B Oy:n myymistä hiilidioksidipulloista kuluttajille virheellinen mielikuva B Oy:n ja A:n välisestä taloudellisesta yhteydestä. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että B Oy oli toisella etiketillä varustettujen hiilidioksidipullojen osalta loukannut A:n kansallisia ja EU-tavaramerkkejä. 

Lue koko tapaus KKO:2023:87 Suomen Laki –hakupalvelussa.