KKO hylkäsi vaatimuksen li­sä­kor­vauk­ses­ta työtapaturmassa aiheutuneesta pysyvästä haitasta 

A:lle oli jäänyt työtapaturmassa aiheutuneesta vammasta pysyvä haitta. Hänelle maksettiin työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla haittarahaa jatkuvana korvauksena. A vaati työnantajaltaan ja tämän edustajilta lisäkorvausta hänelle aiheutuneesta pysyvästä haitasta. 

Korkein oikeus katsoi, että A:n oikeutta lisäkorvaukseen oli arvioitava vertaamalla hänelle maksettavan haittarahan pääoma-arvoa siihen pysyvän haitan kertakorvaukseen, joka vahingonkorvauslain 5 luvun säännösten mukaisesti olisi tullut määrätä. Kun vertailun tuloksena haittaraha katsottiin riittäväksi korvaukseksi pysyvästä haitasta, A:n vaatimus hylättiin. 

Korkeimman oikeuden Tapaturmavakuutuskeskukselta saamassa lausunnossa on todettu, että A on ollut vuonna 2016 vahingon sattumishetkellä 47-vuotias ja näin ollen haittaluokkaa 12 vastaava tapaturma- ja ammattitautilain mukainen kertakorvauksen määrä on vuonna 2016 ollut 52 610,24 euroa. Kertakorvauksen määrä on lausunnossa laskettu työtapaturma- ja ammattitautilain 87 §:n 3 momentin mukaisesti ja vuoden 2016 tasoisena. Korvauksen määrässä ei ole otettu huomioon jo maksettua jatkuvaa haittarahaa eikä indeksikorotuksia. Asianosaiset ovat lausunnosta antamissaan lausumissa hyväksyneet siinä todetun kertakorvauksen määrän. 

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan vuodelle 2023 vahvistamissa korvausnormeissa haittaluokkaa 12 vastaava pysyvän haitan korvaus 18-vuotiaalle olisi 52 800 euroa. Tätä määrää olisi A:n kohdalla vielä tuntuvasti alennettava hänen ikänsä perusteella. Jo näiden seikkojen perusteella Korkein oikeus pitää selvänä, että vahingonkorvauslain 5 luvun säännösten mukaisesti määrättävä korvaus pysyvästä haitasta ei olisi suurempi kuin kohdassa 16 todettu jatkuvan korvauksen pääoma-arvo. Kun jatkuva haittaraha siten on riittävä korvaus vammasta aiheutuneesta pysyvästä haitasta, A:lla ei ole oikeutta vaatimaansa lisäkorvaukseen. 

Lue koko tapaus KKO:2023:91 Suomen Laki –hakupalvelussa.