KKO: Kopion antaminen rikosasian todisteena esitetystä vi­deo­tal­len­tees­ta ei loukannut yksityisyyden suojaa 

Rikosasian vastaajat olivat selvästi tunnistettavissa asiassa todisteina esitetyiltä videotallenteilta. Tallenteiden sisältö huomioon ottaen ei kuitenkaan ollut syytä olettaa, että kopioiden antaminen tallenteista voisi johtaa vastaajien yksityisyyden suojan loukkaamiseen. 

Kysymyksessä olevista videotallenteista kaksi on kuvattu samasta tilanteesta eri kuvakulmasta. Näillä kahdella tallenteella näkyy, kun vastaaja A tulee asuinrakennuksen varastotilaan. A avaa yhden häkkivaraston oven ja seisoo sen oviaukossa. Tämän jälkeen A käsittelee pienehköjä muovipusseja, joissa on valkoista jauhetta. Lopuksi A sulkee häkkivaraston oven ja lähtee pois varastotilasta. A on selvästi tunnistettavissa tallenteilta. Tallenteilta näkyy myös muutama häkkivarasto sisältöineen. Tallenteilla ei näy muita henkilöitä. 

Kolmas videotallenne on kuvattu asuinrakennuksen pyykkituvassa, jossa on pyykkiä kuivumassa. Tallenteella A koskettelee tilan kattovalaisinta. A poistuu ja palaa myöhemmin B:n kanssa. B seisoo oven läheisyydessä pitäen kiinni ovenkahvasta. A koskettelee jälleen valaisinta. Pian A ja B poistuvat ja palaavat myöhemmin mukanaan tikkaat. B pitää kiinni ovenkahvasta ja A kiipeää tikkailla katonrajaan kaksi kertaa. Lopussa B osoittaa kameraa, ja tallenne päättyy, kun A tarttuu kameraan. A ja B ovat selvästi tunnistettavissa tallenteelta. Tallenteella ei näy muita henkilöitä. 

Videotallenteiden antamistapaa on tässä asiassa arvioitava tallenteilla esiintyvien A:n ja B:n yksityisyyden suojan näkökulmasta. Kysymys on siitä, onko tallenteiden sisältö huomioon ottaen syytä olettaa, että kopion antaminen voisi johtaa heidän yksityisyyden suojansa loukkaamiseen. Sillä seikalla, että tallenteilta näkyy myös sivullisten irtaimistoa, ei ole merkitystä tallenteiden antamistapaa arvioitaessa. 

Korkein oikeus katsoo, että kysymyksessä olevien videotallenteiden tapahtumat ovat hyvin yleisluontoisia. Tallenteilta ei ilmene mitään tallenteilla esiintyvien vastaajien henkilökohtaiseen elämänpiiriin viittaavaa. Myös tallenteiden tapahtumapaikat ovat tavanomaisia asuinrakennuksen yhteisiä kellaritiloja, jotka eivät ole liitettävissä vastaajien henkilökohtaiseen elämään. 

Tallenteilta on nähtävissä syytteen mukaisten rikosten toteuttamiseen viittaavaa toimintaa. Korkein oikeus on oikeuskäytännössään katsonut, että rikos itsessään ei ole rikokseen syyllistyneen yksityisyyden suojan piiriin kuuluva asia, vaikkakin rikosasian käsittely julkisesti saattaa tietyissä tilanteissa merkitä liian pitkälle menevää puuttumista yksityisyyden suojaan. Tähän nähden Korkein oikeus katsoo, että pelkästään syytteen mukaiseen rikokseen viittaavan menettelyn ilmeneminen videotallenteilta ei vielä estä kopioiden antamista niistä. 

T:n pyytäessä tallenteita hovioikeudelta A:n ja B:n syytteiden käsittely on ollut hovioikeudessa kesken. Korkein oikeus toteaa, että kopioiden antaminen tallenteista ei ole edellyttänyt sitä, että oikeudenkäynti olisi päättynyt tai vastaajat lainvoimaisesti tuomittu. Kyseiset tallenteet ovat tulleet julkisiksi siten kuin oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa säädetään, eikä oikeudenkäynnin vaiheella ole merkitystä asiakirjan antamistapoja koskevaa lain 13 §:ää tämän jälkeen sovellettaessa. 

Kysymyksessä olevat videotallenteet on saatu poliisin teknisellä katselulla. Näin ollen niiden käsittelyyn on sovellettu pakkokeinolain säännöksiä muun muassa siitä, kenellä on ollut oikeus tutkia tallenteita esitutkintavaiheessa. Korkein oikeus katsoo, että kun tallenteet ovat sittemmin tulleet julkisiksi oikeudenkäyntiasiakirjoiksi rikosoikeudenkäynnissä, pakkokeinolain säännöksillä ei ole merkitystä tallenteiden antamistavan arvioinnissa. 

Johtopäätöksenään Korkein oikeus katsoo, että pelkästään se, että A ja B ovat tunnistettavissa tallenteilta, joilta ilmenee syytteen mukaisten tekojen toteuttamiseen viittaavia toimia, ei anna tässä asiassa syytä olettaa, että kopioiden antaminen tallenteista voisi johtaa A:n ja B:n yksityisyyden suojan loukkaamiseen. T:lle voidaan siten antaa tallenteista kopiot. 

Lue koko tapaus KKO:2023:69 Suomen Laki –hakupalvelussa.