KKO: Osakeyhtiö oli velvollinen korvaamaan tuottamuksella aiheutetun vahingon asunto-osakeyhtiölle

Osakeyhtiö oli vuokrannut asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalta huoneiston käytettäväksi työntekijöidensä asumiseen. Asunto-osakeyhtiössä oli teetetty viemäreiden pinnoitustyö, jonka aikana viemärit olivat olleet käyttökiellossa. Huoneistossa oleskelleet ulkomaalaiset ja suomen kieltä taitamattomat henkilöt olivat käyttäneet viemäriä käyttökiellosta huolimatta, mistä oli aiheutunut vahinkoa kahdelle muulle huoneistolle. Korjauskustannuksista vastannut asunto-osakeyhtiö vaati osakeyhtiötä korvaamaan kyseisen vahingon.

Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla käyttökiellosta tietoisella osakeyhtiöllä olleen velvollisuus varmistua siitä, että sen vuokraamassa huoneistossa oleskelleet henkilöt olivat tietoisia viemäreiden käyttökiellosta ja ymmärsivät kiellon merkityksen. Osakeyhtiö, jonka katsottiin tuottamuksellaan aiheuttaneen vahingon, velvoitettiin korvaamaan vahinko asunto-osakeyhtiölle.

A Oy:llä on ollut vuokraamansa huoneiston yksinomainen hallinta rakennuksessa, jonka on omistanut asunto-osakeyhtiö. A Oy:n vuokraamassa asunnossa oleskelleet A Oy:n työntekijät ovat käyttäneet viemäriä käyttökiellon aikana, mistä on aiheutunut vesivahinko kahteen alempana sijainneeseen huoneistoon.

Asunto-osakeyhtiön on hovioikeuden toteamalla tavalla selvitetty tiedottaneen asukkaita viemäriremontista ja siihen liittyvistä käyttökielloista useasti ja eri tavoin. A Oy ei ole edes väittänyt, että se ei olisi vuokralaisena ollut itse viemärien korjaustyöstä ja käyttökiellosta sekä siihen liittyvästä asukkaiden ohjeistuksesta tietoinen.

A Oy:n huoneistossaan majoittamien työntekijöiden on hovioikeuden toteamalla tavalla selvitetty olleen ulkomaalaisia. Asunto-osakeyhtiö on lisäksi vedonnut siihen, että A Oy:n huoneistossa majoittamat henkilöt ovat olleet täysin suomen kieltä taitamattomia, jota seikkaa A Oy ei ole kiistänyt. Korkein oikeus katsoo, että asiassa esitetyn perusteella riski siitä, että huoneistossa oleskelevat henkilöt eivät ymmärrä viemäreiden käyttökieltoa koskevia ilmoituksia taikka käyttökiellon merkitystä, on ollut korostunut. Samalla on olennaisesti kasvanut riski siitä, että viemäreiden käyttökiellon vastaisesta toiminnasta aiheutuu mittavaa vahinkoa asunto-osakeyhtiön rakennuksen tiloihin laajemminkin.

Korkein oikeus katsoo A Oy:llä edellä selostetut tapauksen erityiset olosuhteet huomioon ottaen olleen velvollisuus erikseen varmistua siitä, että sen huoneistossa majoittamat työntekijät ovat tietoisia viemärien korjaustyöstä ja siihen liittyvästä käyttökiellosta sekä kiellon merkityksestä. Kun A Oy ei ole edes väittänyt olleensa yhteydessä työntekijöihinsä korjaustyön johdosta, Korkein oikeus katsoo A Oy:n menetelleen tuottamuksellisesti.

Korkein oikeus toteaa edelleen, että vahinko olisi tässä tapauksessa ollut mahdollista välttää keskustelemalla viemäreiden käyttökiellosta ja kiellon merkityksestä huoneistossa oleskelleiden A Oy:n työntekijöiden kanssa. A Oy:n kannalta ei ole ollut myöskään ennalta arvaamatonta, että viemäreiden käyttökiellon noudattamatta jättämisestä voi seurata vesivahinko, jonka korjauskustannukset voivat nousta tuntuviksi. Siten Korkein oikeus katsoo, että A Oy:n laiminlyönti on ollut korvausvastuun perustavassa syy-yhteydessä vahinkoon.

A Oy on vielä vedonnut siihen, että vahingon aiheuttaja ei ole ollut A Oy vaan tuntemattomaksi jäänyt A Oy:n työntekijä, jonka toimista A Oy ei ole vastuussa. Tältä osin Korkein oikeus toteaa, että vahingonkorvausoikeutta koskevassa ratkaisukäytännössä on yleistä, että vahingon katsotaan olevan syy-yhteydessä useamman kuin yhden henkilön menettelyyn tai laiminlyöntiin silloinkin, kun henkilöt eivät ole toimineet yhdessä (ks. esim. KKO 2022:21, kohta 34). Edellä todettu huomioon ottaen se seikka, että vahingon on välittömästi aiheuttanut joku A Oy:n työntekijöistä, ei poista A Oy:n vastuuta asiassa.

Lue koko tapaus KKO:2024:64 Suomen Laki -hakupalvelussa.