KKO: Rikosten vakavuus tai niistä ilmenevä syyllisyys ei edellyttänyt ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista
A:lle kahdesta vainoamisesta ja laittomasta uhkauksesta tuomitun viiden kuukauden vankeusrangaistuksen määräämistä ehdolliseksi ei estänyt se, että A:n vapaudenmenetys oli katsottava rangaistuksen täydeksi suoritukseksi. Korkein oikeus katsoi, että syyksiluettujen rikosten vakavuus tai niistä ilmenevä A:n syyllisyys ei edellyttänyt ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista.
Rangaistuslajin valinta tässä tapauksessa
Korkeimmassa oikeudessa on arvioitavana se, voidaanko hovioikeuden tuomitsema viiden kuukauden vankeusrangaistus määrätä ehdolliseksi. Hovioikeus ei ole tuomiossaan tarkemmin perustellut sitä, millä perusteella A:n syyksi luettuja rikoksia oli pidettävä tekotyypeiltään siinä määrin vakavina tai suurta syyllisyyttä osoittavina, että ne edellyttivät ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Korkein oikeus toteaa, että tuomioistuimen perusteluvelvollisuus korostuu silloin, kun rikoksesta määrättävän rangaistuksen laji tai määrä poikkeaa vastaavanlaisesta rikoksesta yleensä määrättävästä rangaistuksesta, esimerkiksi tilanteissa, joissa lyhyt vankeusrangaistus tuomitaan ehdottomana tekijälle, jota ei ole aikaisemmin tuomittu vankeuteen. Hovioikeuden perusteluja voidaan näiltä osin pitää puutteellisina.
A:n syyksi on luettu kaksi vainoamista ja laiton uhkaus ja hänet on tuomittu viiden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Syytekohdan 6 vainoamisessa A on kahden kuukauden aikana toistuvasti soittanut ja lähettänyt tekstiviestejä entiselle seurustelukumppanilleen sekä useasti seurannut tätä autollaan. Syytekohdan 10 laittomassa uhkauksessa A on uhannut erästä toista seurustelukumppaniaan teräaseella sanoen ”mitä jos mä tapan sut tähän” ja laittaen veitsenterän tämän vatsaa vasten. Syytekohdan 11 vainoamisessa A on tämän toisen seurustelusuhteen päättymisen jälkeen noin kahden kuukauden aikana lähettänyt entiselle seurustelukumppanilleen useita viestejä, seurannut tätä autollaan ja yrittänyt tavata sekä keskustella tämän kanssa.
A:ta ei ole aikaisemmin tuomittu vankeusrangaistukseen. Nyt tuomittu vankeusrangaistus on ollut verraten lyhyt. Vastaavissa tilanteissa vankeusrangaistus määrätään vakiintuneesti ensikertalaiselle ehdolliseksi, mikäli rikos ei ole tekomuodossaan poikkeuksellisen vakava. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on kohdissa 18 ja 19 mainituin tavoin vastaavan kaltaisista teoista tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus.
Korkein oikeus toteaa, että A:n syyksi luetuista rikoksista ei ole tullut ilmi rikosten vakavuuteen liittyviä erityisiä seikkoja, jotka edellyttäisivät ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Myöskään A:n rikoksista ilmenevää syyllisyyttä ei voida pitää suurempana kuin mitä se tämän tyyppisissä rikoksissa yleensä on. Rangaistuksen pituus ja se, ettei A:ta ole aikaisemmin rikoksista rekisteröity, puoltavat myös vankeusrangaistuksen määräämistä ehdolliseksi.
Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että A:lle tuomittu viiden kuukauden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi. A on ollut rikosten johdosta vapautensa menettäneenä 13.–22.1.2020 ja 26.5.–11.10.2021. Vapaudenmenetys on katsottava rangaistuksen täydeksi suoritukseksi. Ehdolliseen vankeuteen tuomitulle on määrättävä myös tällaisessa tapauksessa koeaika.
Lue koko ratkaisu KKO:2023:30 Suomen Laki –hakupalvelussa.
Juridiikan parhaat sisällöt
Alma Talent Lakitieto -sisältökokonaisuutta tuottavat juridiikan parhaat asiantuntijat. Laadukas ammattikirjallisuus, keskeisten lainsäädäntömuutosten tulkinta päivittyvissä hakuteoksissa sekä pääsy ajantasaiseen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön tukevat onnistumistasi työssä. Asiantuntijatekijämme tuottavat käyttöösi myös artikkeleja ajankohtaisista aiheista.
Kirjoittaja Suomen Laki -toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.