KKO: Ryöstöä koskevassa rangaistussäännöksessä tarkoitettuna anastuksen kohteena olevana irtaimena omaisuutena voivat olla toisen omistamat ja laittomasti hallussa pitämät huumausaineet
A oli kirvestä ja puukkoa välineenä käyttäen väkivallalla ja sillä välittömästi uhkaamalla yrittänyt anastaa kahden asianomistajan hallusta kannabista ja kannabiskasveja.
Korkein oikeus katsoi, että asianomistajien hallussa laittomasti olleet kannabiskasvit ja huumausaineet olivat ryöstöä koskevassa rangaistussäännöksessä tarkoitettua toisen irtainta omaisuutta. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla A:n syyksi luettiin törkeän ryöstön yritys.
Voivatko laittomasti hallussa pidetyt huumausaineet olla ryöstön tarkoittamaa irtainta omaisuutta?
Ryöstöä koskevan rangaistussäännöksen soveltaminen edellyttää, että teolla tavoitellaan irtainta omaisuutta, joka kuuluu jollekin toiselle. Irtaimelta omaisuudelta ei kuitenkaan edellytetä sitä, että ryöstön kohteena on laillinen omaisuus. Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä onkin varkauden osalta katsottu, että varastetun tavaran anastaminen täyttää varkauden tunnusmerkistön (KKO 1949 II 343).
Laittomien huumausaineiden omistaminen ei ole suoraan rinnastettavissa esimerkiksi muutoin laillisen mutta anastamalla saadun omaisuuden hallussapitoon. Kannabiskasvien viljely on huumausainerikoksena rangaistavaa rikoslain 50 luvun 1 §:n 2 kohdan ja huumausaineiden laiton hallussapito saman pykälän 5 kohdan nojalla. Laittomat huumausaineet tuomitaan menetetyiksi valtiolle rikoslain 10 luvun säännösten mukaisesti riippumatta siitä, kenellä on ollut niihin omistusoikeus.
Korkein oikeus katsoo, että vaikka huumausaineet eivät saa omaisuutena samanlaista suojaa kuin laillinen omaisuus, tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kysymys ei olisi jonkun hallussa ja omistuksessa olevasta irtaimesta omaisuudesta. Tällaisenkaan omaisuuden ei siten voida katsoa olevan vailla omistajaa.
Laittomilla huumausaineilla ei ole taloudellista arvoa laillisilla markkinoilla. Tämäkään ei kuitenkaan merkitse sitä, että kysymys ei olisi ryöstörikoksen tarkoittamasta omaisuudesta, kun otetaan huomioon se, että anastettavalla omaisuudella ei edellytetä olevan omistajalleen taloudellista arvoa.
Korkein oikeus toteaa, että ryöstörikosta koskevan rangaistussäännöksen sanamuodosta ei johdu estettä sille, että kannabiskasveja tai huumausaineita pidetään säännöksessä tarkoitettuna irtaimena omaisuutena. Tällaisenkin omaisuuden anastamista ryöstöä koskevan säännöksen mukaista tekotapaa käyttäen on perusteltua suojata ryöstöä koskevalla rangaistussäännöksellä. Johtopäätöksenään Korkein oikeus katsoo, että ryöstöä koskevassa rangaistussäännöksessä tarkoitettuna anastuksen kohteena olevana irtaimena omaisuutena voivat olla toisen omistamat ja laittomasti hallussa pitämät huumausaineet.
Lue koko ratkaisu KKO:2024:13 Suomen Laki –hakupalvelussa.
Katso myös rikoslain ryöstöä koskeva sääntely, 31 luvun 1 ja 2 §.
Juridiikan parhaat sisällöt
Alma Talent Lakitieto -sisältökokonaisuutta tuottavat juridiikan parhaat asiantuntijat. Laadukas ammattikirjallisuus, keskeisten lainsäädäntömuutosten tulkinta päivittyvissä hakuteoksissa sekä pääsy ajantasaiseen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön tukevat onnistumistasi työssä. Asiantuntijatekijämme tuottavat käyttöösi myös artikkeleja ajankohtaisista aiheista.
Kirjoittaja Suomen Laki -toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.