KKO: Väkivallan käyttöä koskeva uhkaus täytti virkamiehen vastustamisen tunnusmerkistön 

Valvontaeläinlääkäri B oli tehnyt eläinsuojelulain mukaisen tarkastuksen A:n tilalle ja sittemmin tehnyt A:ta koskevan eläinsuojelupäätöksen. A oli tarkastuksen jälkeen ennen eläinsuojelupäätöksen tekemistä lähettänyt B:lle viestin, jossa oli muun ohella kertonut tulevansa päälle kuin puuma ja tuhoavansa uhan vaikka viimeisenä tekonaan sekä kehottanut B:tä muotoilemaan päätöksen vähemmän ehdottomaan muotoon. A oli lähettänyt viestejä myös eläinsuojelupäätöksen tekemisen jälkeen. 

Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A oli syyllistynyt virkamiehen vastustamiseen ennen eläinsuojelupäätöksen tekemistä lähettämällään viestillä mutta ei enää eläinsuojelupäätöksen tekemisen jälkeen lähettämillään viesteillä. 

Saatekirje 18.3.2020 on liittynyt kuulemismenettelyyn, jossa A:lta on pyydetty vastinetta tarkastuskertomukseen ja päätösehdotukseen. Itse vastineen ei ole väitettykään sisältäneen mitään uhkausta. Saatekirjeen sävy on kuitenkin ollut vihamielinen ja uhkaava. Siinä on käytetty vihjaavaan sävyyn leimaavaa nimittelyä, kuten vihernatsi, ilman että tämä nimittely olisi nimenomaisesti kohdistunut tarkastuksen tehneeseen B:hen. Viranomaiseen kohdistamansa arvostelun yhteyteen A on saatekirjeessä kirjoittanut muun ohella, että ”Toivoton ja nurkkaan ahdistettu ihminen voi olla arvaamaton. Joku muu painaa päänsä piiloon ja nöyrtyy, mutta minä en. Tulen päälle kuin puuma, jolla ei ole enää mitään menetettävää, mutta aikoo ainakin tuhota uhan, vaikka sitten viimeisenä tekonaan. Ja tuo ei ole mikään laiton uhkaus, vaan se on fakta” sekä ”Suosittelen harkitsemaan päätöksen muotoilemista vähemmän ehdottomaksi, toteuttamiskelpoiseksi”. A on katsonut, että mainitut ilmaukset oli irrotettu asiayhteydestä ja puumana päälle käyminen oli kuvainnollinen ilmaus, joka viittasi saatteen ohessa toimitettuun 39-sivuiseen vastineeseen. 

Korkein oikeus toteaa, että saatteessa ei nimenomaisesti kuvata, millaista väkivaltaa A käyttäisi. Korkein oikeus katsoo, että väkivallalla uhkaaminen voi ilmetä myös välillisesti uhkauksessa käytetyistä ilmauksista, joilla on liityntä suoritettavana olevaan virkatoimeen tai tavoitteeseen saada virkamies jättämään tekemättä virkatoimi. Yhdistettynä saatekirjeen vihamieliseen ja uhkaavaan sävyyn ja siinä muutoin käytettyihin ilmaisuihin puumana päälle tulemisen ja uhan tuhoamisen vaikka viimeisenä tekona on tulkittava tarkoittavan nimenomaan fyysisen päälle käymisen ja siten väkivallan uhkaa. Mikään saatteessa ei viittaa siihen, että ilmauksilla tarkoitettaisiin ainoastaan liitteenä toimitettavaa vastinetta. Se, että A on kirjoittanut, ettei kysymys ole laittomasta uhkauksesta vaan faktasta, osoittaa hänen itsekin ymmärtäneen käyttämänsä ilmauksen uhkaavan sävyn. 

Korkein oikeus katsoo, että viesti kokonaisuutena arvioituna sisältää selvän uhkauksen väkivallan käyttämisestä. Se, että A tämän jälkeen kehottaa muotoilemaan päätöksen vähemmän ehdottomaksi ja toteuttamiskelpoiseksi, liittää väkivallan käyttöä koskevan uhkauksen B:n tulevaan virkatoimeen eli eläinsuojelupäätökseen. Väkivallan käyttöä koskeva uhkaus täyttää siten virkamiehen vastustamisen tunnusmerkistön. 

Lue koko tapaus KKO:2023:27 Suomen Laki –hakupalvelussa.