KKO: Vuokralaisen katsottiin syyllistyneen vahingontekorikokseen
A, joka oli vuokrannut B:ltä sähkölämmitteisen omakotitalon, oli useiden kuukausien ajan laiminlyönyt vuokrasopimuksen mukaisen velvollisuutensa maksaa sähkölaskut ja jättänyt talon talvella tyhjilleen ilmoittamatta B:lle tästä sekä odotettavissa olleesta sähköjen katkaisemisesta. Sähköyhtiön katkaistua talosta sähköt talon putket ja vesikalusteet olivat jäätyneet ja rikkoutuneet aiheuttaen talolle vesivahingon.
Korkein oikeus katsoi, että A oli laiminlyönyt erityisen oikeudellisen velvollisuutensa estää vahingon syntyminen. Kun menettelyä oli pidettävä tahallisena, A:n katsottiin syyllistyneen vahingontekorikokseen.
Voidaanko vahingontekorikokseen syyllistyä laiminlyönnillä?
Rikoslain 35 luvun 1 §:n mukaan joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava vahingonteosta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Laiminlyönnin rangaistavuuden edellytyksistä säädetään rikoslain 3 luvun 3 §:ssä, jonka 1 momentin mukaan laiminlyönti on rangaistava, jos rikoksen tunnusmerkistössä niin nimenomaan määrätään. Pykälän 2 momentin mukaan laiminlyönti on rangaistava myös, jos tekijä on jättänyt estämättä tunnusmerkistön mukaisen seurauksen syntymisen, vaikka hänellä on ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus estää seurauksen syntyminen. Tällainen velvollisuus voi perustua 1) virkaan, toimeen tai asemaan, 2) tekijän ja uhrin väliseen suhteeseen, 3) tehtäväksi ottamiseen tai sopimukseen, 4) tekijän vaaraa aiheuttaneeseen toimintaan tai 5) muuhun niihin rinnastettavaan syyhyn.
Vahingonteon tunnusmerkistössä ei ole nimenomaisesti säädetty laiminlyöntiä rangaistavaksi, joten laiminlyöntiin mahdollisesti perustuvaa rangaistusvastuuta on vahingonteon osalta arvioitava rikoslain 3 luvun 3 §:n niin sanottuja epävarsinaisia laiminlyöntirikoksia koskevan 2 momentin perusteella.
Rikoslain 3 luvun 3 §:n säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perusteluissa on todettu, että useimmat rikokset voidaan toteuttaa sekä aktiivisella että passiivisella suhtautumisella. Perustelujen mukaan vastuu laiminlyönnistä edellyttää pykälän 2 momentissa tarkoitettujen epävarsinaistenkin laiminlyöntirikosten tapauksessa, että tunnusmerkistössä käytetyn teonkuvauksen katsotaan kattavan myös passiivisen suhtautumisen. Näin ei perustelujen mukaan ole vain silloin, kun laissa puhutaan ”aiheuttamisesta”, vaan myös useat aktiiviseen tekemiseen viittaavat tekotavat voidaan toteuttaa passiivisella suhtautumisella. Esimerkkeinä on mainittu, että toisen surmaaminen tai terveyden vahingoittaminen on mahdollista passiivisenkin suhtautumisen kautta. Kuten perusteluissa on todettu, tunnusmerkistöt on kuitenkin saatettu laatia myös siten, ettei laiminlyönti ole yleisten tulkintaperiaatteiden mukaisesti sijoitettavissa sanamuodon merkityssisältöön. (Ks. HE 44/2002 vp s. 42–43.)
Korkein oikeus katsoo, että vahingonteon tunnusmerkistössä käytetyn ilmaisun ”vahingoittaa toisen omaisuutta” on perusteltua ymmärtää tarkoittavan vahinkoseurauksen aiheuttamista tuolle omaisuudelle. Sanamuoto ei ole sillä tavoin rajoittava, etteikö vahingontekoon voida syyllistyä myös laiminlyönnillä, jos rikoslain 3 luvun 3 §:n 2 momentin mukaiset edellytykset täyttyvät.
Lue koko tapaus KKO:2023:90 Suomen Laki –hakupalvelussa.
Juridiikan parhaat sisällöt
Alma Talent Lakitieto -sisältökokonaisuutta tuottavat juridiikan parhaat asiantuntijat. Laadukas ammattikirjallisuus, keskeisten lainsäädäntömuutosten tulkinta päivittyvissä hakuteoksissa sekä pääsy ajantasaiseen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön tukevat onnistumistasi työssä. Asiantuntijatekijämme tuottavat käyttöösi myös artikkeleja ajankohtaisista aiheista.
Kirjoittaja Suomen Laki -toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.