KKV: Lisenssijärjestelmä ei yksin ratkaise rahapelimarkkinan ongelmia
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on julkaissut tutkimusraportin, jossa tarkastellaan rahapelaamisen sääntelyuudistusten vaikutuksia eri Pohjoismaissa.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuksen mukaan rahapelipoliittisia tavoitteita korkeasta kanavointiasteesta ja pelihaittojen ehkäisystä on mahdollista saavuttaa sekä yksinoikeusjärjestelmässä että lisenssijärjestelmässä. Järjestelmän valinta ei pelkästään riitä, vaan tarvitaan myös muita sääntelymuutoksia.
Suomen nykyinen, yksinoikeuteen perustuva rahapelijärjestelmä ei toimi toivotulla tavalla. Merkittävä osa rahapelaamisesta tapahtuu järjestelmän ulkopuolisissa nettipeleissä. Erityisesti peliongelmista kärsivät pelaavat järjestelmän ulkopuolisia pelejä. Peliongelmista kärsivien määrä vaikuttaa viime vuosina lisääntyneen. Netissä pelaamisen takia aikaisemmat rahapelaamisen sääntelykeinot, kuten monopolit ja tarjonnan rajoittaminen, eivät enää toimi entiseen tapaan.
Suomessa valmistellaan parhaillaan lisenssijärjestelmään siirtymistä nettirahapelaamisessa. Sääntelyn yksityiskohdat ja käytännön toteutus kannattaa suunnitella huolella myös Suomen tulevassa järjestelmäuudistuksessa.
Pohjoismaiden kokemusten perusteella rahapelaamisen lisenssijärjestelmään siirtyminen ei pelkästään takaa sitä, että tavoitteet pelihaittojen vähentämisestä toteutuisivat. Lisenssijärjestelmä voi olla toimiva tapa nostaa kanavointiastetta, mutta kanavointiastetta voidaan nostaa myös yksinoikeusjärjestelmää vahvistamalla. Kanavointiaste kuvaa sitä osuutta rahapelaamisesta, joka kohdistuu kansallisella lainsäädännöllä säänneltyyn rahapelitarjontaan.
Pohjoismaiden kokemuksista kannattaa ottaa oppia
Muuttuneeseen rahapelaamiseen on reagoitu Pohjoismaissa eri tavoin. Tanskassa ja Ruotsissa on siirrytty yksinoikeusjärjestelmästä lisenssijärjestelmään ja Norjassa on pyritty vahvistamaan yksinoikeusjärjestelmää hankaloittamalla järjestelmän ulkopuolista pelaamista.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuksen mukaan vaikuttaa siltä, että kaikki kolme maata ovat saavuttaneet muutoksille asetettuja tavoitteita. Ruotsin ja Tanskan kokemukset viittaavat siihen, että Suomessakin valittu ratkaisu lisenssijärjestelmään siirtymisestä on oikein toteutettuna hyvä tapa nostaa kanavointiastetta.
Lisenssijärjestelmään siirtyminen ei kuitenkaan itsessään vielä takaa muiden tavoitteiden toteutumista, kuten pelihaittojen ehkäisyä tai sitä, että valtio saisi rahapelimarkkinalta selvästi nykyistä enemmän tuloja.
Rahapelimarkkinan sääntely tulee suunnitella huolella
Pelaamisen kanavointi järjestelmän sisään ei vähennä pelihaittoja, jos pelaaminen ei ole järjestelmän sisällä turvallisempaa kuin järjestelmän ulkopuolella.
"Esimerkiksi rahapelaamiseen käytetyn summan rajaaminen voi olla tehokas keino vähentää rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Jos taas valtion tuloja halutaan kasvattaa, arpajaisvero kannattaa asettaa riittävän ylös. Tanskan esimerkki viittaa siihen, että kohtalaisen korkea verotaso on mahdollista asettaa ilman kanavointiasteen laskua", sanoo johtava asiantuntija Joel Karjalainen.
Lähde ja lisätietoja: Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedote.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.