Kliinisesti erikoistuneiden sai­raan­hoi­ta­jien tarve kasvaa lähivuosina

Hyvinvointialueiden arvion mukaan noin 40 prosentilla sairaanhoitajista pitäisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus.

Kliinisesti erikoistuneella sairaanhoitajalla tarkoitetaan sairaanhoitajaa, joka on peruskoulutuksensa lisäksi hankkinut erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen perusteella erikoisosaamisen jollakin kansallisesti määritellyllä kliinisen hoitotyön erikoisalalla. Erikoisosaaminen pätevöittää potilas- ja asiakastyön vaativiin asiantuntijatehtäviin ja erikoisalan kehittämiseen.

Selvityksessä arvioitiin myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta. Tarve on yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä.

Selvityksessä esitetään useita ehdotuksia, joilla erikoistuneen hoitohenkilöstön riittävyys voitaisiin turvata. 

Kliininen erikoisosaaminen voidaan varmistaa suunnitelmallisella korkeakouluyhteistyöllä, johon osallistuvat hyvinvointi- ja yhteistyö- eli YTA-alueet. Lisäksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien määrällistä tarvetta ja osaamista on myös jatkossa ennakoitava ja ohjattava kansallisesti.

Yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla olisi otettava käyttöön yhtenäinen kliinisen hoitotyön osaamisen uramalli, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden ja potilaiden tarpeet.

Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi tarvitaan valtion taloudellinen tuki. Koulutuksen täytyy olla valtakunnallisesti suunniteltu kokonaisuus, ja sen tulee vastata hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden tarpeita.

Sosiaali- ja terveysministeriö teki kliinisen erikoisosaamisen tarvetta koskevan selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon kanssa. Selvitystyötä hyödynnetään muun muassa sairaanhoitajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukena.

Selvitystyö on osa sosiaali-, terveys- ja pelastusalan Hyvän työn ohjelmaa, jonka tarkoituksena on turvata alan ammattilaisten riittävyys ja saatavuus.

Lähde: sosiaali- ja terveysministeriön tiedote.