Knuutinen: Hen­ki­lö­ve­ro­tuk­sen ajan­koh­tais­kat­saus

Yritysverotukseen liittyviä muutoksia on viime vuosien aikana tullut todella tiuhaan, impulssit moniin veromuutoksiin ovat tulleet OECD:n hankkeiden ja EU-direktiivien välityksellä. Sen sijaan henkilöverotuksessa monet muutokset ovat olleet seurausta eduskuntavaaleista ja uudesta hallitusohjelmasta – niin tälläkin kertaa. Henkilöverotusta tai muutoin välittömästi luonnollisia henkilöitä koskevista päätöksistä ja muutoksista tulevat vuoden 2024 alusta voimaan muun muassa seuraavat:

Verotuksen ylintä progressioporrasta eli ns. solidaarisuusveroa jatketaan vaalikauden loppuun saakka määräaikaisena 150 000 euron tasolla. Tästä johtuen vuoden 2024 tuloveroasteikkoon lisätään uusi ylin porras. Valtionverotuksen progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon tulorajoja korotetaan noin 2,8 prosentilla, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotasokehityksen vuoksi.

Työtulovähennyksen ja perusvähennyksen enimmäismääriä korotetaan. Työtulovähennyksen enimmäismäärän korotusta kohdennetaan uudelleen, tavoitellen erityisesti yli 65-vuotiaiden työnteon kannustimien lisäämistä.

Matkakuluvähennyksen omavastuuta korotetaan nykyisestä 750 eurosta 900 euroon. Samalla muutetaan vastaavasti työttömänä tai perhevapaalla olleiden matkakuluvähennyksen omavastuun alentamista koskevia säännöksiä.

Vuosina 2022 ja 2023 voimassa ollutta määräaikaista korotusta kotitalousvähennyksen enimmäismäärään ja vähennettävään prosenttiosuuteen kustannuksista jatketaan edelleen vuodelle 2024. Korotus koskee kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä: enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon. Vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotetaan työkorvausten osalta 40 prosentista 60 prosenttiin, maksettavien palkkojen osalta 15 prosentista 30 prosenttiin. Uutta on se, että kotitalousvähennys laajenee laillistettujen toimijoiden suorittamiin fysioterapia- ja toimintaterapiapalveluihin. Kotitalousvähennyksen voi saada verovelvollisen kotona annetusta fysioterapiasta tai toimintaterapiasta.

Ulkomaisten erityisasiantuntijoiden eli avainhenkilöiden Suomesta saaman palkkatulon lähdeverotuksen alaista työskentelyaikaa pidennetään kolmella vuodella. Tällä hetkellä 32 prosentin suuruisen lähdeverotuksen piiriin tulevien avainhenkilöiden Suomesta saamasta palkkatulosta peritään lähdeveroa jatkossa enintään 84 kuukauden ajan nykyisen 48 kuukauden sijaan.

Perintöveron maksuongelmia helpotetaan. Maksamatonta perintöveroa ei haeta ulosottoon tai sen perusteella verovelvollista haeta konkurssiin ennen kuin on kulunut kymmenen vuotta veron ensimmäisestä eräpäivästä. Maksamatta olevalle perintöverolle laskettavaa viivästyskorkoa alennetaan. Viivästyskoron suuruus on korkolain mukainen viitekorko lisättynä 3,5 prosenttiyksiköllä (vuonna 2024 viivästyskoron suuruus on 7,5 prosenttia).

Kiinteistöverotuksessa maapohjan veroprosentin alaraja korotetaan nykyisestä 0,93:sta 1,30:aan. Maapohjan veroprosentti eriytetään yleisestä kiinteistöveroprosentista, jonka vaihteluväli säilyisi nykyisenä 0,93–2,00 prosenttina. Lakimuutos pakottaa monet kunnat kiristämään kiinteistöverotusta. Valtiovarainministeriön mukaan yhteensä 245 kuntaa joutuu korottamaan nykyistä kiinteistöveroprosenttiaan. Kiinteistöverotulojen kasvu painottuu erityisesti pääkaupunkiseudulle ja suurempiin kasvukeskuksiin.

Arvonlisäverotukseen ei tule muutoksia vielä vuoden 2024 alusta. Hallitusohjelman mukaan 10 % verokannasta ollaan nostamassa 14 % verokantaan tavarat ja palvelut sanoma- ja aikakauslehtiä lukuun ottamatta. Muutoksen on suunniteltu tulevan voimaan vuoden 2025 alusta. Sen sijaan muutoksia on jo nyt vuoden 2024 alusta tulossa erityisten kulutusverojen puolelle. Viinien ja väkevien alkoholijuomien verotus kiristyy, oluen vero sen sijaan alenee, ihan mietoja oluita lukuun ottamatta. Savuttomat nikotiinituotteet tulevat tupakkaveron piiriin. Henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron perusveroa kevennetään, kevennyksen kohdistuessa keski- ja suuripäästöisiin autoihin sekä niihin vanhimpiin autoihin, joista ei ole saatavilla päästömittaustietoa. Liikennepolttoaineiden valmisteveroa lasketaan.

Varainsiirtoveroprosentti kiinteistöjen luovutuksesta alenee 3,0 prosenttiin sekä asunto-osakeyhtiöiden ja muiden kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden sekä muiden arvopaperien luovutuksista 1,5 prosenttiin. Arvopaperikauppojen varainsiirtoveropohjaa on laajennettu arvopaperin luovutuksen yhteydessä luovutettuihin lainasaamisiin. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuodenvaihteessa, mutta veroprosentteja sovelletaan takautuvasti hallituksen esityksen antamispäivänä 12.10.2023 tai sen jälkeen tehtyihin luovutuksiin. Ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapaus poistuu, mutta vuoden 2023 puolella tehdyt ensiasuntojen kaupat ovat vielä verottomia.

Osittain vuokrauskäytössä olleen kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden rahoitusvastike oli vähennyskelpoista oman käytön osuutta lukuun ottamatta

Kun verovelvollinen oli omistanut (yhtiöjärjestykseltään ei-tavanomaisen) kiinteistöosakeyhtiön osakkeet tulonhankkimistarkoituksessa, hänellä oli oikeus vähentää yhtiölle maksamansa rahoitusvastikkeet pääomatulon hankkimisesta johtuneina menoina siltä osin, kuin niiden ei katsottu kohdistuvan lomahuoneiston omaan käyttöön, vaikka näiden menojen määrä ylitti osakkeiden tuottamien tulojen määrän.

************

13.11.2023

Henkilökohtaisen tulon verotus - Pääomatulojen hankkimisesta johtuneet menot - Rahoitusvastike - Tappiollinen tulonhankkimistoiminta - Kiinteistöosakeyhtiö - Lomahuoneisto

A oli omistanut Kiinteistö Oy B:n osakkeet, jotka yhtiöjärjestyksen mukaan tuottivat oikeuden hallita yhtä yhtiön rakennuksessa olevaa lomahuoneistoa. Kiinteistö Oy B:n yhtiöjärjestyksessä oli määrätty, että osakkeenomistajalla oli oikeus käyttää lomahuoneistoaan korkeintaan 56 vuorokautta kalenterivuodessa. Muuksi ajaksi lomahuoneiston käyttöoikeus jäi Kiinteistö Oy B:lle siten, että yhtiön oli vuokrattava huoneisto valitsemalleen palveluntuottajalle vuokratuottojen kerryttämiseksi yhtiölle. Kiinteistö Oy B tilitti vuokratuoton vuokrausvelvoitteen piirissä olevien lomahuoneistojen osakkeenomistajille vuokratuottona, osinkona tai pääomanpalautuksena siten, että nettotuotto jaettiin osakkeenomistajille heidän omistamiensa osakkeiden lukumäärien suhteessa riippumatta siitä, kuinka paljon kunkin osakkeenomistajan hallitsema lomahuoneisto oli ollut vuokrattuna.

A oli maksanut Kiinteistö Oy B:lle 9 600 euroa rahoitusvastiketta vuonna 2015 ja 9 024 euroa sekä vuonna 2016 että vuonna 2017. Yhtiöjärjestyksen mukaan rahoitusvastikkeilla katettiin yhtiön rakennusaikaisten ja muiden pitkäaikaisten lainojen hoitomenoja. Kiinteistö Oy B oli tulouttanut rahoitusvastikkeet kirjanpidossaan. Yhtiö ei ollut perinyt A:lta hoitovastikkeita. A oli saanut yhtiöstä 2 560 euron suuruisen pääomanpalautuksen sekä vuonna 2015 että vuonna 2017.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei Kiinteistö Oy B ollut luonteeltaan tavallinen kiinteistöosakeyhtiö, vaikka sen yhtiöjärjestyksen mukaan lomahuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajan hallintaoikeutta oli rajoitettu olennaisella ja merkittävällä tavalla. Tämän vuoksi ja koska Kiinteistö Oy B oli tulouttanut A:n maksamat rahoitusvastikkeet, A:n maksamia rahoitusvastikkeita ei ollut pidettävä yhtiöön tehtyinä lisäsijoituksina. Koska A oli omistanut osakkeet tulonhankkimistarkoituksessa, hänellä oli oikeus vähentää yhtiölle maksamansa rahoitusvastikkeet pääomatulon hankkimisesta johtuneina menoina siltä osin, kuin niiden ei katsottu kohdistuvan lomahuoneiston omaan käyttöön, vaikka näiden menojen määrä ylitti osakkeiden tuottamien tulojen määrän. Verovuodet 2015–2017.

Asunto-osakeyhtiölaki 28 luku 2 §

Tuloverolaki 31 § 4 momentti, 32 § (716/2004) ja 54 § 1 momentti

Luovutusvoitto ei verovapaa osakevaihdossa kolmansissa maissa olevan yhtiön osakkeisiin

Tapauksessa A omisti suomalaisen osakeyhtiön osakkeita, joiden oli tarkoitus vaihtua osakevaihdon kautta yhdysvaltalaisen vastaavanlaisen yhtiön osakkeiksi. Kun otettiin huomioon yritysjärjestelydirektiivin tavoite poistaa verotuksellisia esteitä yritystoiminnan uudelleenjärjestelyiltä Euroopan unionin alueella, ei osakkeiden vaihtamisesta mahdollisesti kertyvää luovutusvoittoa ollut katsottava verovapaaksi tuloksi, arvioitaessa asiaa SEUT-sopimuksen sijoittautumisvapauden nojalla.

**

Professori Reijo Knuutinen vastaa päivittyvästä hakuteoksesta Henkilöverotus (Alma Talent). Säännöllisesti päivitetyssä teoksessa annetaan sekä kattava yleiskuva henkilöverotuksen rakenteesta että paneudutaan sen yksityiskohtiin lakien, ohjeiden ja oikeustapausten avulla.

Tutustu myös

Reijo Knuutinen: Verosuunnittelun oikeudelliset ja yhteiskunnalliset rajat  ( Alma Talent, 2020).