Knuutinen: Valtion ta­lous­ar­vio­esi­tys vuodelle 2023

Valtion tuloiksi vuodelle 2023 arvioidaan 72,5 miljardia euroa – näistä 64,5 miljardia euroa on verotuloja. Talousarvioesitys vuodelle 2023 on 8,1 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Valtionvelka on nousemassa vuoden 2023 lopussa arviolta 146 miljardiin euroon.

Verotuksen näkökulmasta talousarvioesitys sisältää eräitä tilapäisiä muutoksia verotukseen. Näillä muutoksilla pyritään turvaamaan ostovoimaa ja kompensoimaan sähkön hinnan nousua. Ensinnäkin hallitus esittää, että henkilökuljetusten arvonlisävero lasketaan nollaan tammi-huhtikuulle 2023. Hallitus on linjannut myös toimista, joilla sähkön hinnan voimakasta nousua pyritään kompensoimaan kuluttajille. Sähköenergian arvonlisäverokantaa alennetaan 10 prosenttiin joulu-huhtikuun ajalta. Lisäksi valmistellaan erillinen määräaikainen sähkövähennys tuloveroon sekä määräaikainen sähkötuki, joka kohdennetaan ihmisille jotka eivät voi hyödyntää verovähennystä täysimääräisesti. Työmatkavähennyksen tilapäistä korotusta (jota käsitellään jäljempänä tässä ajankohtaiskatsauksessa) jatketaan.

Näiden tilapäisten ja poikkeuksellistenkin veropoliittisten toimenpiteiden ohella hallitus jatkaa hallitusohjelman verolinjausten toteuttamista. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään kaikilla tulotasoilla indeksitarkistus, jolla tavoitellaan sitä, että verotus ei kiristyisi verojärjestelmän progressiivisuuden ja yleisen ansiotason nousun seurauksena. Työtulovähennykseen ehdotetaan tehtäväksi 60 vuotta täyttäneille kohdennettu portaittainen korotus. Matkakuluvähennyksen määräaikaista korotusta ehdotetaan jatkettavaksi nykyisin ehdoin myös ensi vuonna ja perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen omavastuun huojennus otetaan käyttöön. Osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta otetaan käyttöön lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin. Korkorajoitussäännöksen ns. infrapoikkeusta laajennetaan ja samalla korkovähennysrajoituksen tasevapautusta uudistetaan siten, että rajataan suurten korkovähennysten hyödyntämistä voitonsiirrossa matalan verotuksen maihin.

Hallitus pyrkii turvaamaan Suomen veropohjaa ja estää verovälttelyä myös useilla muilla toimilla, jotka ovat tulossa voimaan ensi vuonna. Ensi vuoden alusta ollaan ottamassa käyttöön luonnollisten henkilöiden arvonnousutulon perusteella määrättävä vero, jolla laajennettaisiin Suomen veropohjaa siten, että täällä kertyneen omaisuuden myyntivoitot verotetaan Suomessa myös silloin, kun omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa. (Tätä jo lausuntokierroksella olevaa ns. maastapoistumisveroa koskevaa hanketta käsitellään jäljempänä tässä ajankohtaiskatsauksessa.) Vuonna 2023 otetaan käyttöön myös taloudellisen työnantajan käsite, jotta Suomi voi verottaa sellaiset Suomessa tapahtuneen työskentelyn tilanteet, joihin Suomella on verosopimusten mukaan verotusoikeus, mutta jotka nykyisin jäävät verottamatta puutteellisen kansallisen lainsäädännön vuoksi. Veropohjaa ollaan laajentamassa ulkomaisten kiinteistösijoittajien Suomesta saamiin tuloihin muun muassa tilanteissa, joissa kiinteistön omistus on ketjutettu holding-yhtiörakenteeseen. Lisäksi peitelty osinko on tarkoitus verottaa jatkossa kokonaan ansiotulona.

Valmistelussa on myös kaivosvero, jonka verotuotosta 60 prosenttia on tarkoitus ohjata kaivosten sijaintikunnille. Vuonna 2023 jatketaan energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittaista poistamista ja tupakkaveron puolivuosittaisia korotuksia. Jäteveroa korotetaan ja pienennetään lämmitysbiokaasun verotukea maltillisesti asettamalla sille EU:n vähimmäisveroa vastaava energiasisältövero. Väylämaksun puolitusta ja arpajaisveron määräaikaista alennusta jatketaan.

Merkittävä verotuottoihin – tai niiden allokoitumiseen – vaikuttava veroperustemuutos vuonna 2023 on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus: kuntien verotulot alenevat uudistuksen seurauksena noin 14,8 miljardia euroa ja valtion verotulot puolestaan kasvavat noin 14,5 miljardia euroa (vuoden 2023 tasossa). Jotta yksittäisen kansalaisen ansiotuloverotus ei kiristyisi ”sote-verouudistuksen” takia, ansiotuloverotusta kevennetään kokonaisuutena noin 0,3 miljardia euroa. Invalidivähennykset poistuvat sote-verouudistuksen yhteydessä.

Jo aikaisemmin kuluvan vuoden aikana asunnon ja työpaikan välisten matkojen perusteella vähennettävien kulujen enimmäismäärää on korotettu 7 000 eurosta 8 400 euroon, tuloverolain 93 §:n väliaikaisen lakimuutoksen (HE 37/2022) johdosta. Lisäksi vuonna 2022 kilometrikohtaisen vähennyksen määrä omalla autolla kuljettaessa on 0,30 euroa kilometriltä ja käyttöetuautolla kuljettaessa 0,24 euroa kilometriltä silloin, kun halvimpana kulkuneuvona pidetään muuta kuin julkista kulkuneuvoa.

Laki on tullut voimaan 1.7.2022 ja on voimassa vuoden 2022 loppuun. Lakia sovelletaan verovuoden 2022 verotuksessa takautuvasti vuoden 2022 alusta lukien. Hallituksen 1.9.2022 julkaiseman talousarvioesityksen mukaan matkakuluvähennyksen määräaikaista korotusta ehdotetaan jatkettavaksi nykyisin ehdoin myös vuonna 2023.

Valtiovarainministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi tuloverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta luonnollisten henkilöiden omaisuuden arvonnousutulon johdosta määrättävän veron käyttöönottamiseksi. Uutta veromallia sovellettaisiin henkilöihin, joiden verosopimuksen mukainen asuinvaltio olisi ollut Suomi vähintään neljän vuoden ajan Suomesta pois muuttoa edeltäneiden 10 vuoden aikana.

Sääntelyn piiriin kuuluisi lähtökohtaisesti finanssivarallisuus, kuten osakkeet, sijoitusrahasto-osuudet, joukkovelkakirjat ja virtuaalivaluutat. Tällaisen omaisuuden arvonnousutulo luettaisiin Suomesta pois muuttoa edeltävän päivän verovuoden pääomatuloksi. Verovelvollisen vaatimuksesta omaisuuden arvonnousutulo voitaisiin lukea sen verovuoden tuloksi, jona omaisuutta – joko vastikkeellisesti tai lahjana – luovutetaan. Arvonnousutuloa ei kuitenkaan luettaisi enää tuloksi, jos omaisuuden luovutus tapahtuu kahdeksantena verovuonna maastamuuton jälkeen tai tätä myöhemmin.

Sääntelyä ei sovellettaisi, jos arvonnousutulon alaisen omaisuuden yhteenlaskettu käypä arvo olisi vähemmän kuin 500 000 euroa tai omaisuuden laskennallisen luovutusvoiton määrä olisi vähemmän kuin 100 000 euroa. Vero tulisi maksettavaksi laskennallisen luovutusvoiton 100 000 euroa ylittävältä osin. Omaisuuden arvonnousun perusteella verotettava tulo olisi pääomatuloa, joten siihen sovellettaisiin pääomatulon verokantaa.

Valtiovarainministeriö järjesti 31.8.2022 verkossa kuulemistilaisuuden, jossa veroalan ja muilla asiantuntijoilla oli tilaisuus tehdä kysymyksiä ja esittää kommentteja valmisteilla olevasta maastapoistumisverosta. Veron tuotto on arvioitu suhteellisen pieneksi. Aika monissa joko tässä verkkotilaisuudessa tai muutoin julkisuudessa esitetyissä kommenteissa on oltu huolissaan muun muassa siitä, vaikeuttaako tämä johtajien ja erityisasiantuntijoiden rekrytointeja Suomeen, eli mikä lopulta olisi verotuottojen ja mahdollisten haittapuolien välinen suhde.

Professori Reijo Knuutinen vastaa päivittyvästä hakuteoksesta Henkilöverotus (Alma Talent). Säännöllisesti päivitetyssä teoksessa annetaan sekä kattava yleiskuva henkilöverotuksen rakenteesta että paneudutaan sen yksityiskohtiin lakien, ohjeiden ja oikeustapausten avulla.

Tutustu myös

Reijo Knuutinen: Verosuunnittelun oikeudelliset ja yhteiskunnalliset rajat  ( Alma Talent, 2020).