Koeaikapurku – voidaanko hoitaa suullisesti?

Työntekijän työsopimus purettiin koeajan perusteella suullisesti puhelimessa, kun hän ei suostunut tulemaan tapaamaan esimiestä yrityksen toimistoon. Onko tämä riittävä tapa, kun puhelinkeskustelua oli kuulemassa kaksi työnantajan edustajaa. Onko työntekijän vastaanottokuittaus puhelimessa riittävä vai pitääkö vastaanottokuittaus hoitaa muulla tavalla?

Edellä kerrottu tapa ei ole työsopimuslain mukaan riittävä eli pelkkä suullinen ilmoitus ei ole lain tarkoittama todisteellinen ilmoitus työsopimuksen purkamisesta koeaikana.

Ennen koeaikapurkua on työntekijälle myös varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Tässä tilaisuudessa hänellä on oikeus käyttää avustajaa. Jos työntekijä ei halua osallistua kuulemistilaisuuteen, ei ole estettä työsopimuksen purkamiselle koeajan perusteella.

Työsopimuslain mukaan työsopimuksen päättämisilmoitus on ensisijaisesti toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti.

Koeaikapurkua koskeva ilmoitus voidaan lähettää työntekijälle postitse (tavallisena tai todisteellisena lähetyksenä) tai sähköpostitse tai haastemiehen toimittamana.

Tällöin ilmoituksen katsotaan tulleen työntekijän tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Jos työntekijä on vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva työsuhteen päättäminen toimitetuksi kuitenkin aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.

Koeaikapurkua koskeva ilmoitus on ajoissa toimitettu työntekijälle, kun se on lähetetty koeajan kuluessa postitse tai sähköisesti työntekijälle.

Koeaika työsopimuksen purkuperusteena riittää yksin ilman yksityiskohtaisten syiden erittelyä.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

Lisää työoikeudesta esimerkiksi seuraavissa Harri Hietalan ja Keijo Kaivannon teoksissa:

Työsopimuslaki käytännössä (Hietala – Hurmalainen – Kaivanto, Alma Talent, 2020)

Esimiehen käsikirja 2021 (Hietala – Kaivanto – Pystynen, Alma Talent 2021)

Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö 2021 (Hietala – Kaivanto, Alma Talent, 2020)

Uusi yhteistoimintalaki käytännössä (Hietala – Kaivanto, Alma Talent, ilmestyy joulukuussa 2021)