Komissio ehdottaa parannuksia EU:n laillisen maahanmuuton politiikkaan

Osaajapaketin osana komissio antoi tiedonannon laillisen maahanmuuton kokonaisuuden uudistamisesta. Tiedonanto korostaa strategisempaa lähestymistapaa lailliseen maahanmuuttoon. Tavoitteena on edistää kansainvälisen työvoiman liikkuvuutta, parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista sekä helpottaa työvoima- ja osaajapulaa.

Tiedonanto on jatkoa komission syyskuussa 2020 antamalle laajalle tiedonannolle EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta. Tuolloin komissio korosti tarvetta puuttua EU:n laillista maahanmuuttoa koskevan politiikan puutteisiin ja houkutella EU:hun sen tarvitsemia osaajia. Nyt annettu ehdotuskokonaisuus vastaa tähän tarpeeseen.

Tiedonannon lisäksi komissio antoi kaksi direktiiviehdotusta, joista ensimmäinen koskee yhdistelmälupadirektiivin uudistamista. Yhdistelmälupadirektiivin päätavoitteena on jo nykyään luoda yhden hakemuksen menettely eli yhdistelmälupa, jossa on yhdistettynä työtä ja oleskelua varten myönnettävä oleskelulupa. Direktiivi takaa myös kolmansien maiden kansalaisille yhtenäiset oikeudet yhdistelmäluvan myöntävän jäsenvaltion kansalaisten kanssa.

Komissio ehdottaa, että direktiiviin lisättäisiin työnantajan määritelmä. Määritelmä vahvistaisi kolmansista maista tulevien työntekijöiden asemaa ja suojelua. Direktiiviä laajennettaisiin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka saavat suojelua tai ovat hakeneet suojelua kansallisen lainsäädännön, kansainvälisten velvoitteiden tai jäsenvaltion käytännön mukaisesti. Muutoksella ei juuri ole vaikutusta Suomeen, sillä nämä kolmansien maiden kansalaiset voivat tälläkin hetkellä hakea oleskelulupaa työnteon perusteella, jolloin heille kuuluvat myös työntekijöiden oikeudet.

Voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan ammattialakohtaisella työntekijän oleskeluluvalla voi vaihtaa työnantajaa luvan voimassaolon aikana vain silloin, kun uusi työ on saman alan sisällä. Komissio esittää, että työntekijä saisi vaihtaa työnantajaa yhdistelmäluvan voimassaoloaikana myös muille aloille. Työpaikkaa vaihtaessa voitaisiin edellyttää ilmoituksen tekemistä viranomaiselle ja siten myös saatavuusharkinnan soveltamista. Työpaikan vaihtamisen tilanteessa voitaisiin asettaa 30 päivän odotusaika, jonka aikana vaihto voitaisiin estää. Estäminen saisi perustua saatavuusharkinnan soveltamiseen tai työsuhteen ehdoissa havaittuihin puutteisiin.

Työntekijän joutuessa työttömäksi lupaa ei saisi peruuttaa työttömyyden ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Lisäksi komissio korostaa ehdotuksessa, että jäsenvaltioilla on oltava tehokkaat toimet estää direktiivin väärinkäyttöä.

Jo nykyisin EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset voivat saada EU:ssa pitkään oleskelleen aseman, jos he ovat oleskelleet jossakin jäsenvaltiossa laillisesti ja jatkuvasti vähintään viiden vuoden ajan. Komissio pyrkii direktiiviehdotuksellaan helpottamaan tämän aseman saamista. Vaadittavaa viiden vuoden oleskeluaikaa voisi jatkossa kerryttää oleskelemalla jaksoja useissa eri jäsenvaltioissa. Mukaan laskettaisiin myös oleskelu tilapäisessä tarkoituksessa esimerkiksi opiskelijana tai tilapäisen suojelun saajana.

Pitkään oleskelleen asemasta on hyötyä, sillä se on pysyvä ja oikeuttaa esimerkiksi työskentelyyn ja toimimiseen itsenäisenä ammatinharjoittajana aseman myöntäneessä jäsenvaltiossa. Nämä oikeudet voidaan myöntää myös kansallisilla oleskeluluvilla, mutta EU:n pitkään oleskelleen aseman lisäarvo on sen mahdollistama helpompi muutto edelleen EU:n alueella. Oikeus asettua toiseen jäsenmaahan ei kuitenkaan ole automaattinen, vaan siihen sovelletaan useita ehtoja, joiden lieventämistä komissio nyt ehdottaa.

Direktiiviehdotuksen myötä EU:ssa pitkään oleskelleet ja heidän perheenjäsenensä voisivat liikkua ja työskennellä helpommin myös muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, johon he ensin ovat asettuneet. Tämä voisi osaltaan parantaa EU:n työmarkkinoiden tehokkuutta ja helpottaa osaajapulaa. Lisäksi ehdotuksella helpotettaisiin EU:ssa pitkään oleskelleiden mahdollisuutta palata kotimaahansa rajatuksi ajaksi ilman, että he sen myötä menettäisivät oikeuksiaan EU:ssa.

Valtioneuvosto pitää tärkeänä kehittää EU:n laillista maahanmuuttoa koskevaa politiikkaa ja lainsäädäntöä samalla, kun turvataan nykyisen lainsäädännön tehokas toimeenpano. Laillisen maahanmuuton edistäminen on välttämätön osa tasapainoista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa ja vastaa tarpeeseen saada jäsenvaltioihin osaajia myös unionin ulkopuolelta.

Valtioneuvosto kannattaa komission pyrkimystä vahvistaa yhden hakemuksen menettelyä eli yhdistelmälupaa. Muutosehdotukset vahvistavat työntekijän asemaa, menettelyn sujuvuutta sekä hakijan tietoisuutta oikeuksista, velvollisuuksista ja menettelyistä.

Valtioneuvosto tukee komission ehdotusta siitä, että kolmansien maiden kansalaisille tulisi taata yhtenäiset oikeudet yhdistelmäluvan myöntäneen jäsenvaltion kansalaisten kanssa. Tämä lisäisi yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa ja vähentäisi alttiutta työvoiman hyväksikäytölle.

Valtioneuvosto kannattaa myös komission pyrkimystä vahvistaa EU:ssa pitkään oleskelleiden oikeuksia ja sovittaa ne yhteen EU-kansalaisten oikeuksien kanssa yhdenvertaisuutta parantaen. Pitkään EU:ssa oleskelleiden helpotettu mahdollisuus muuttaa muihin jäsenvaltioihin ja työskennellä niissä on omiaan parantamaan työmarkkinoiden tehokkuutta kaikkialla EU:ssa.

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU:n pitkäaikaisen oleskeluluvan rinnalla jäsenvaltiot voivat jatkossakin myöntää myös kansallisia pysyviä oleskelulupia. Tärkeintä on, että luvat muodostavat toimivan kokonaisuuden maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi ja jäsenmaiden vetovoimaisuuden lisäämiseksi.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.