Komission ehdotus käynnistää neuvottelut sähkön markkinamallin uudistamisesta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan aloitti energiakriisin, joka osoitti puutteita nykyisessä markkinamallissa nopeasti kohonneiden sähkönhintojen altistaessa kuluttajat ja teollisuuden markkinahäiriöille. 

Kokonaisuus koostuu kahdesta säädösehdotuksesta, joilla muutetaan muun muassa sähkömarkkina-asetusta ja -direktiiviä sekä energian tukkumarkkinoiden valvontaa määrittelevää REMIT-asetusta. EU:n energiaministerit aloittavat keskustelun ehdotuksista 28.3.2023 järjestettävässä energianeuvostossa.

Komissio on lähtenyt uudistustyöhön vakauttaakseen kuluttajien maksaman sähkön hintaa ja luodakseen pelisäännöt tulevien kriisien varalle. Suomi on toivonut sähkön tukkumarkkinoiden teknisten hintakattojen eli muun muassa sähkön vuorokausimarkkinan nykyisen maksimihinnan (4 e/kWh) alentamista.

”Komission ehdotuksen onnistunut lähtökohta on, että markkinamalli toimii perustaltaan hyvin ja antaa oikeat investointisignaalit. Komission pyrkimys parantaa pidemmän aikavälin hintavakautta ja kykyä vastata hintakriiseihin Euroopan tasolla on kannatettava. Suomi on energiakriisin aikana esittänyt sähkön teknisen hintakaton alentamista ja toivoo sen sisällyttämistä ehdotuksiin”, muistuttaa ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä. 

Ehdotus takaisi eurooppalaiselle kuluttajalle laajan valikoiman erilaisia sopimuksia ja selkeät tiedot esimerkiksi ennen pitkäaikaisen, kiinteähintaisen sopimuksen solmimista. Hintavakauden sijaan kuluttaja voi valita myös pörssisidonnaisen sopimuksen, joka on tyypillisesti pitkällä aikavälillä edullisempi. Suomessa erilaiset sopimusmallit ovat olleet jo pitkään käytössä. Ehdotuksessa tuodaan asiakkaille myös uusia mahdollisuuksia sähköenergian jakamiseen. 

Investointien turvaamiseksi komissio ehdottaa myös vakaampien pitkäaikaisten sopimusten edistämistä. Pitkien sähkönhankintasopimusten (PPA) käyttöönottoa helpotettaisiin ja siten vähennetään teollisuuden alojen altistumista sähkön hintojen vaihteluille. 

Jatkossa mahdollinen valtion tuki uusiutuvaan ja ei-fossiiliseen sähköntuotantoon tehtäville uusille investoinneille olisi annettava kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten (CfD) muodossa. Ydinenergiaa käsitellään päästöttömänä energialähteenä samalla tavalla kuin uusiutuvia energialähteitä, mikä on teknologianeutraaliuden ja puhtaan energian tarpeen näkökulmasta perusteltua. 

Uutena kriisitoimena komissio sallisi kuluttajiin kohdistuvat sähkönhintaa alentavat valtiontukitoimet tulevissa kriiseissä, edellyttäen että Euroopan komissio on todennut hintakriisin tunnusmerkkien täyttyneen. Säännellyt vähittäishinnat voisivat koskea kotitalouksia ja pk-yrityksiä.

Suomen ennakkovaikuttamiskannat on linjattu E-kirjeessä E159/2022 vp. Ehdotuksesta valmistellaan U-kirjelmä ja Suomen toimintalinjasta sovitaan EU-ministerivaliokunnan kokouksessa.

Lähde ja lisätietoja: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.