Korkeakouluille uudet rahoitusmallit

Korkeakoulujen rahoitusmallit muodostuvat edelleen tuloksiin perustuvasta indikaattoripohjaisesta koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusosiosta ja tulevaisuuden kyvykkyyksiä luovasta strategiarahoituksesta. Korkeakoulujen perusrahoitus kohdennetaan edelleen yhtenä kokonaisuutena korkeakoululle. Korkeakoulut päättävät jatkossakin itsenäisesti niille myönnetyn rahoituksen käytöstä omien järjestelmiensä ja käytäntöjensä mukaisesti.

- Korkeakoulujen rahoitusmallien perusperiaatteet pysyvät entisellään. On koulutuksen ja tutkimuksen kannalta tärkeää, että rahoitus on ennakoitavissa ja kehittämistyö pitkäjänteistä. Rahoitusmalleihin tehdyt muutokset tukevat hallitusohjelman koulutuspoliittisia tavoitteita, tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala toteaa.

Rahoitusmalleihin on lisätty uusien ensikertalaisten opiskelijoiden määrää koskeva uusi rahoitustekijä, jolla tavoitellaan koulutus- ja osaamistason nostamista. Suoritetuilla tutkinnoilla ja muulla kuin tutkintoon johtavalla koulutuksella on jatkossakin merkittävä rooli rahoitusmalleissa. Yliopistojen rahoitusmallissa nostetaan suoritettujen tohtoritutkintojen painoarvoa.

Koulutuskapasiteetin käytön tehostamiseksi useamman saman tasoisen tutkinnon suorittaneista korkeakoulun saama rahoitus on jatkossa pienempi kuin nykyisin. Lisäksi koulutuksen läpäisyn parantamiseksi tavoitteellisessa suorittamisajassa suoritettujen tutkintojen merkitystä rahoituksessa nostetaan. Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja opiskelijoilta saatava palaute koulutuksen laadusta säilyvät rahoituskriteereinä.

- Jotta suomalaisten koulutustaso voi nousta, on yhä useamman nuoren päästävä korkeakouluun. Verovaroilla maksettavan korkeakoulutuksen on kohdistuttava tehokkaammin heille, jotka siitä eniten hyötyvät. Lisäksi lisäämme kannustetta huolehtia koulutuksen läpäisystä ja opiskelijoiden hyvinvoinnista. Korkeakoulut saavat jatkossa enemmän rahoitusta niistä opiskelijoista, jotka valmistuvat tavoiteajassa, ministeri Multala toteaa. 

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitystä korkeakoulujen rahoituksen kohdentamisessa vahvistetaan. Näin tuetaan myös tavoitetta nostaa tutkimus- ja kehitysrahoitus kokonaisuudessaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkisen rahoituksen ulkopuolisen rahoituksen hankkimista kannustetaan vahvistamalla kansainvälisen kilpaillun T&K-rahoituksen ja yritysrahoituksen painoarvoa.

Korkeakoulujen autonomiaa vahvistetaan luopumalla nykyisestä strategiarahoitukseen kuuluvasta valtakunnallisesta ohjelmarahoituksesta. Strategiarahoitusta kohdennetaan korkeakoululähtöisesti kunkin korkeakoulun strategiseen kehittämiseen, profiloitumiseen sekä yhteistyön ja työnjaon tukemiseen. Ammattikorkeakoulusektorilla strategiarahoituksen osuus säilyy ennallaan ja yliopistosektorilla osuutta pienennetään. Yliopistosektorin strategiarahoituksesta vapautuva rahoitusosuus kohdennetaan jatkossa koulutus- ja tutkimuskriteerien kautta.

Rahoitusmalleihin sisältyy siirtymäsäännös, joka tasoittaa korkeakoulukohtaisen rahoituksen muutosta vuosina 2025 ja 2026.

Asetusmuutokset on valmisteltu laajassa yhteistyöryhmässä, joka jätti ehdotuksensa 15.12.2023. Asetukset vastaavat sisällöltään lausuntokierroksella ollutta työryhmän esitystä. 

Asetukset ja uudet rahoitusmallit tulevat voimaan vuoden 2025 alusta.

Lähde: opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote.