Kor­rup­tion­tor­jun­ta­di­rek­tii­vi esillä EU:n oi­keus­mi­nis­te­ri­kokouk­ses­sa

EU-maiden oikeusministerien on tarkoitus hyväksyä kokouksessaan neuvoston yleisnäkemys korruptiontorjuntadirektiivistä. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että kaikki tahallisen korruption muodot kriminalisoidaan kaikissa jäsenvaltioissa, että myös oikeushenkilöt voidaan saattaa vastuuseen näistä rikoksista ja että rikoksista määrätään tehokkaita seuraamuksia. 
 
Suomi pitää hyvänä, että korruptiorikosten torjunnassa pyritään tehokkuuteen kaikkialla EU:ssa. Koska nämä rikokset voivat olla luonteeltaan rajat ylittäviä, on tärkeää pyrkiä siihen, että jäsenvaltioiden rikoslainsäädäntö on ajantasaista ja riittävän kattavaa. Suomelle on ollut erityisen tärkeää, että direktiiviehdotus ei sisällä sellaista sääntelyä, joka on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa ja että rangaistavaksi säädettävät teot voidaan määritellä rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen edellyttämällä täsmällisyydellä. Neuvoston yleisnäkemys on Suomen tavoitteiden mukainen.

Ministerit keskustelevat lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumista koskevasta direktiivistä. Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on tehostaa lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumista varmistamalla, että teknologinen kehitys on huomioitu sekä rikosoikeudessa lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tekotapana että keinoina tutkia ja selvittää näitä rikoksia. Tavoitteena on myös tehostaa rikosten ennaltaehkäisyä, vahvistaa uhreille tarjottavaa tukea sekä edistää yhteistyötä rikosten torjumisessa niin kansallisesti kuin jäsenvaltioiden välilläkin.
 
Suomi pitää tarpeellisena tehokkaita EU-tason toimia lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen riiston torjumiseksi, jotta rikosvastuuta ei voida välttää siirtymällä toiseen jäsenvaltioon. Lapsiin kohdistuvien rikosten osalta on erityisen tärkeää, että syyteoikeuden vanhentumisajat ovat riittäviä vielä sen jälkeen, kun uhri on tullut täysi-ikäiseksi. Vanhentumisaikojen määrittelyssä tulisi pyrkiä tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin ja ottaa huomioon jäsenvaltioiden järjestelmien perusteet. 

Neuvostossa on tarkoitus käydä periaatekeskustelu vanhemmuusasetusehdotuksen suhteesta sijaissynnytysjärjestelyihin ja näiden tuloksena syntyneiden lasten vanhemmuuden vahvistamiseen ja tunnustamiseen. Ehdotuksen tavoitteena on helpottaa kaikkien lasten vanhemmuuden tunnustamista toisessa EU:n jäsenvaltiossa riippumatta siitä, kuinka he ovat saaneet alkunsa tai syntyneet tai mikä heidän perhemuotonsa on. Suomi pitää hyvänä, että EU:ssa luodaan vanhemmuutta koskeviin asioihin yhtenäiset kansainvälisen yksityisoikeuden säännöt. Sääntelyn tulee kuitenkin jättää riittävästi kansallista liikkumavaraa. 

Kokouksessa kuullaan raportti maksukyvyttömyysdirektiiviä koskevien neuvottelujen edistymisestä. Direktiiviehdotus on osa toimenpiteitä pääomamarkkinaunionin kehittämiseksi. Suomi edistää yhteisten eurooppalaisten ratkaisujen löytymistä pääomamarkkinoiden kehittämiseksi osana strategisen kilpailukyvyn vahvistamista.

Oikeusministerit keskustelevat myös rankaisemattomuuden vastaisesta taistelusta liittyen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaan. Ministerit saavat lisäksi tilannekatsaukset järjestäytyneen rikollisuuden ja huumekaupan torjunnasta, Euroopan syyttäjänvirastosta (EPPO) sekä Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn yleissopimuksen (ns. Istanbulin sopimus) täytäntöönpanosta. Kokouksessa hyväksytään myös päätelmät vapaan ja demokraattisen keskustelun turvaamisesta.

Lähde: oikeusministeriön tiedote.