Kotitalouksien säästämisaste oli nollan tuntumassa vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste kasvoi 0,5 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä, ja oli tammi-maaliskuussa 0,1 %. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi hieman edelliseen neljännekseen verrattuna, ja kulutusmenot pysyivät käytännössä edellisen neljänneksen tasolla, jolloin säästämisaste kasvoi hieman.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste pieneni hieman edellisestä vuosineljänneksestä, ollen 9,8 %. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kun kotitalouksien investoinnit laskivat edellisen neljänneksen tasosta ja käytettävissä oleva tulo hieman kasvoi, niin investointiaste pieneni, joskaan ei mitenkään merkittävästi.

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vajaalla miljardilla eurolla vuoden 2024 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut. Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä saadut palkat kasvoivat noin 0,6 miljardilla eurolla ja saadut omaisuustulot kasvoivat noin 0,2 miljardilla eurolla, yrittäjätulot pienenivät arviolta 0,7 miljardilla eurolla ja saadut sosiaalietuudet kasvoivat 0,6 miljardilla eurolla vuodentakaisiin lukuihin verrattuna. Menopuolella taas maksetut verot kasvoivat noin 0,3 miljardia euroa ja kotitalouksien itsensä maksamat sosiaaliturvamaksut pienenivät noin 0,3 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lisäksi korkotason voimakkaan nousun myötä kotitalouksien maksamat korot kasvoivat lähes miljardilla eurolla vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2024 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 1,7 % ja hintamuutoksista puhdistettuna 0,2 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna.

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset laskivat noin prosentin vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet-sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta.

Tammi–maaliskuussa yritysten kausitasoitettu voittoaste oli 27,1 %. Voittoaste säilyi edellisen neljänneksen tasolla. Edelliseen neljännekseen verrattuna yrityssektorin voitot kasvoivat hieman. Toimintaylijäämä kasvoi 1,2 %. Arvonlisäys kasvoi suhteessa enemmän kuin palkansaajakorvaukset. Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä, supistui prosenttiyksikön verran edelliseen neljännekseen verrattuna. Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä investointiaste oli 27,5 %.

Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä yrityssektorin toimintaylijäämä laski selvästi -4,4 %. Toimintaylijäämän lasku selittyy ensisijaisesti sillä, että arvonlisäys supistui selvästi enemmän kuin maksetut palkansaajakorvaukset. Vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna arvonlisäys supistui 0,6 miljardia euroa (-2,1 %) kun taas palkansaajakorvaukset supistuivat 100 miljoonaa euroa (-0,5 %).

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yrityssektori jäi lievästi ylijäämäiseksi. Nettoluotonantoa supistui 0,8 miljardia euroa vuodentakaisesta, mutta jäi 0,2 miljardia euroa ylijäämäiseksi.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys laski 3,9 % edellisestä neljänneksestä ja oli 2,4 miljardia euroa. Tuotos pysyi samalla tasolla, mutta välituotekäyttö kasvoi 4,5 %. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä oli kausitasoitettuna 1,4 miljardia euroa, ja se pieneni 6,6 %. Maksetut palkansaajakorvaukset kasvoivat 0,7 % edeltävästä neljänneksestä.

Sektorin kausitasoittamattomien omaisuustulojen ja -menojen kasvu hidastui, mutta kasvu oli edelleen merkittävää. Omaisuustulot kasvoivat 46,7 % ja omaisuusmenot 30,9 % verrattuna vuodentakaiseen vastaavaan neljännekseen. Kasvun taustalla vaikuttaa edelleen saatujen ja maksettujen korkojen iso kasvu. Rahoitussektorin arvonlisäykseen tai toimintaylijäämään ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja, vaan ne kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle.

Julkisyhteisöjen kokonaistulot kasvoivat tammi–maaliskuussa käyvin hinnoin 0,5 miljardia euroa ja menot 1,8 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen nähden. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 2,1 miljardia euroa vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty: https://stat.fi/tilasto/jtume.

Tilinpidon mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti ja tuonti supistuivat vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Erityisesti tavaroiden viennin arvo laski voimakkaasti vuodentakaisesta. Tavaroiden ja palveluiden tase oli tammi–maaliskuussa 1,8 miljardia alijäämäinen, kun se vuosi sitten vastaavana ajankohtana oli 0,2 miljardia alijäämäinen.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa ulkomaankauppaa tarkastellaan käypähintaisena. Tietoa tuonnin ja viennin volyymin kehityksestä saa Kansantalouden neljännesvuositilinpito -tilastosta: https://www.stat.fi/tilasto/ntp.

Tavaraviennin käypähintainen arvo oli 17,4 miljardia, mikä oli 18,2 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Tavaroiden tuonti supistui tammi–maaliskuussa 10,6 % vuodentakaisesta ja oli arvoltaan 17,2 miljardia euroa. Palveluiden viennin arvo kasvoi 3,1 % vuodentakaisesta 8,2 miljardiin euroon. Palveluiden tuonnin arvo oli 10,2 miljardia vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 0,3 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä.

Ulkomailta tammi–maaliskuussa saadut omaisuustulot olivat 0,8 miljardia suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Omaisuustulot pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleensijoitetut voitot. Suomen ulkomailta saamat tulonsiirrot olivat 0,3 miljardia pienemmät kuin Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu. Vaihtotase oli 1,1 miljardia alijäämäinen vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä.

Lähde ja lisätietoja: Tilastokeskus.