Kotitalouksien säästämisaste oli positiivinen vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste kasvoi prosenttiyksikön edellisestä neljänneksestä ja oli heinä–syyskuussa 3,4 %. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi edelliseen neljännekseen verrattuna, ja kulutusmenot pysyivät edellisen neljänneksen tasolla, jolloin säästämisaste kasvoi hieman.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste pieneni hieman edellisestä vuosineljänneksestä, ollen 11,8 %. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kun kotitalouksien investoinnit laskivat vähän edellisen neljänneksen tasosta ja käytettävissä oleva tulo hieman kasvoi, investointiaste pieneni, joskaan ei mitenkään merkittävästi.

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vajaalla kolmella miljardilla eurolla vuoden 2023 kolmannella vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet.

Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut. Vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä saadut palkat kasvoivat miljardilla eurolla ja saadut omaisuustulot kasvoivat 1,6 miljardilla eurolla, yrittäjätulot pienenivät arviolta 0,3 miljardilla eurolla ja saadut sosiaalietuudet kasvoivat 0,8 miljardilla eurolla vuodentakaisiin lukuihin verrattuna. Menopuolella taas maksetut verot pienenivät 0,2 miljardia euroa ja kotitalouksien itsensä maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 0,2 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lisäksi korkotason voimakkaan nousun myötä kotitalouksien maksamat korot kasvoivat reilulla miljardilla vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkisen sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2023 kolmannella vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 8,5 % ja hintamuutoksista puhdistettuna 4,1 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna.

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset kasvoivat 3,5 % vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet-sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja, eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta.

Vuoden 2023 neljänneksillä yritysten kausitasoitettu voittoaste on pysynyt 29 %:n tuntumassa. Vuoden kolmannella neljänneksellä yritysten voittoaste oli 29,0 %. Voittoaste aleni hiukan edelliseen neljännekseen verrattuna (-0,1 %), koska arvonlisäys kasvoi suhteessa toimintaylijäämää nopeammin. Arvonlisäyksen kasvu oli tosin vain 0,3 % ja toimintaylijäämän 0,1 %. Toimintaylijäämän vaisuun kasvuun vaikuttivat 0,4 % kasvussa olleet palkansaajakorvaukset. Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä, säilyi edellisen neljänneksen tasolla, ollen 29,8 %.

Myös vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna palkansaajakorvausten suhteellinen kasvu oli arvonlisäystä nopeampi. Palkansaajakorvaukset kasvoivat heinä–syyskuussa 3 % heijastellen edelleen hyvää työllisyystilannetta mutta myös palkankorotuksista johtuvaa kasvua. Yrityssektorin arvonlisäys kasvoi 2,1 %. Yrityssektorin saamat tuotantotukipalkkiot supistuivat. Vuoden 2023 toisella neljänneksellä toimintaylijäämä supistui 0,6 % vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Pitkään jatkunut nollakorkojen tilanne päättyi vuoden 2022 loppupuoliskolla. EKP:n vastatoimet inflaation hillitsemiseksi näkyivät ensisijaisesti yrityssektorin maksettujen korkojen nousuna. Maksetut korot kasvoivat voimakkaasti myös 2023 heinä–syyskuussa vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna. Poikkeuksena aiempaan kehitykseen myös saadut korot kasvoivat. Vuoden kolmannella neljänneksellä yrityssektorin saamat korot kasvoivat 2,6 miljardia euroa 2022 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yrityssektorin rahoitusasema oli noin 0,9 miljardia euroa ylijäämäinen.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys kasvoi 4,0 % edellisestä neljänneksestä. Tuotos kasvoi 2,5 % ja välituotekäyttö 0,8 %. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä oli kausitasoitettuna 1,4 miljardia euroa, se kasvoi 8,1 %. Maksetut palkansaajakorvaukset sen sijaan laskivat 1,2 % edeltävästä neljänneksestä.

Sektorin kausitasoittamattomat omaisuustulot kasvoivat merkittävästi, kuten myös omaisuusmenot, verrattuna edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omaisuustulot kasvoivat 152 %, ja omaisuusmenot peräti 215 %. Tähän vaikutti erityisesti sekä saatujen korkotulojen että maksettujen korkomenojen suuri kasvu. Näiden erien lisäksi omaisuuserät pitävät sisällään muun muassa osingot ja uudelleen sijoitetut voitot.

Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja eikä arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat heinä–syyskuussa käyvin hinnoin 1,6 miljardia euroa ja kokonaismenot 2,5 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen nähden. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 3,1 miljardia euroa vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty.

Tilinpidon mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti ja tuonti supistuivat vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Erityisesti tavaroiden tuonnin ja viennin arvot laskivat voimakkaasti vuodentakaisesta. Tavaroiden ja palveluiden taseen heinä–syyskuussa kertynyt alijäämä supistui edellisvuoden vastaavan ajankohdan 1,7 miljardista 0,2 miljardiin.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa ulkomaankauppaa tarkastellaan käypähintaisena. Tietoa tuonnin ja viennin volyymin kehityksestä saa kansantalouden neljännesvuositilinpito -tilastosta.

Tavaraviennin käypähintainen arvo oli 19,2 miljardia, mikä oli 15,5 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Palveluiden viennin arvo supistui 0,8 % vuodentakaisesta 8,1 miljardiin euroon. Tavaroiden tuonti supistui heinä–syyskuussa 21,5 % vuodentakaisesta ja oli arvoltaan 17,8 miljardia euroa. Palveluiden tuonnin arvo oli 9,7 miljardia vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä, mikä oli 2,1 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä.

Ulkomailta heinä–syyskuussa saadut omaisuustulot olivat 1,2 miljardia suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Omaisuustulot pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleensijoitetut voitot. Omaisuustulojen ylijäämä supistui edellisvuodesta, koska ulkomaille maksetut korot kasvoivat ulkomailta saatuja korkotuloja voimakkaammin. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot olivat 0,5 miljardia suuremmat kuin Suomen ulkomailta saamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu. Vaihtotase oli 0,7 miljardia ylijäämäinen vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä.

Lähde ja lisätietoja: Tilastokeskus.