Kuntien ja alueiden ilmastotyötä tuettiin noin 160 hankkeella ympäri Suomen
Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmakausi päättyy. Ilmastotoimet kunnissa ja alueilla ovat vahvistuneet.
Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma, joka käynnistettiin ympäristöministeriössä vuonna 2018 vauhdittamaan kuntien ja alueiden ilmastotyötä, päättyy vuoden vaihteessa. Monivuotisella ohjelmalla on rahoitettu yhteensä noin 160 hanketta, jotka vaihtelevat paikallisista kokeiluista laajempiin kansallisiin hankkeisiin.
Ohjelma on auttanut kuntia kehittämään käytännönläheisiä ja paikallisiin tarpeisiin soveltuvia ilmastoratkaisuja, kuten edistämään kestävää ruokakulttuuria kouluissa, ottamaan käyttöön alueellisen ilmastovahdin ja parantamaan kiinteistöjen energiatehokkuutta. Lisäksi hankkeiden kautta on kehitetty työkaluja ja käytäntöjä, kuten kuntien ja yritysten ilmastokumppanuuksia sekä ilmastojohtamisen malleja.
Hankkeita on toteutettu jokaisessa Manner-Suomen maakunnassa. Ohjelma on auttanut erityisesti pieniä ja keskikokoisia kuntia, joilla on rajalliset resurssit ilmastotyöhön.
"On ollut hienoa nähdä, miten pienetkin hankkeet ovat vahvistaneet ilmastotoimia kunnissa ja alueilla sekä auttaneet rakentamaan verkostoja", sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Veera Loikkanen.
Ohjelman budjetti on ollut noin 9 miljoonaa euroa, ja hankkeiden omarahoitusosuus mukaan lukien kokonaisbudjetti on noin 11 miljoonaa euroa. Suurin osa rahoituksesta on kohdennettu suoraan paikallisiin ja alueellisiin hankkeisiin.
Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma on tukenut myös kansallisia hankkeita, joiden avulla on kehitetty työkaluja ja toimintamalleja kaikkien Suomen kuntien ilmastotyön tueksi. Näihin hankkeisiin kuuluvat muun muassa Motivan, Kuntaliiton ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) projektit, jotka ovat tuottaneet materiaaleja ilmastotoimien suunnitteluun ja toteutukseen. SYKE on kehittänyt työkaluja päästölaskentaan, Motiva on koonnut ilmastorahoitushakulistan ja ilmastojohtamisen opaskirjan, ja Kuntaliitto on kartoittanut kuntien ilmastotyön tilannetta sekä tukenut verkostoitumista ja tiedonjakoa.
Kunnat avainasemassa ilmastotyössä
Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma kytkeytyy Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen. Kunnat vastaavat alueillaan muun muassa kaavoituksesta, maankäytöstä, liikennesuunnittelusta, kunnallisten energiayhtiöiden omistajaohjauksesta, monien rakennusten lämmitystapavalinnoista ja julkisista hankinnoista.
Ympäristöministeriö tilasi ulkoisen arvioinnin ohjelman vaikutuksista, jonka mukaan monille kunnille resurssien rajallisuus on ollut esteenä ilmastotyön käynnistämiselle tai kehittämiselle. Vastaavaa kehittämistä ei olisi todennäköisesti tehty ilman ohjelman rahoitusta.
Arvioinnin tulokset osoittavat, että Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma on tukenut kuntia ilmastotyön käynnistämisessä ja vahvistamisessa sekä ilmastotavoitteiden sisällyttämisessä osaksi kuntien strategista päätöksentekoa ja talousjohtamista. Se on myös lisännyt tietoisuutta ilmastotoimien vaikutuksista. Ohjelmasta myönnetty rahoitus on mahdollistanut kunnille ilmastotavoitteisiin tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista ja auttanut tuomaan ilmastotyön osaksi kuntien perustyötä.
”Ohjelman vaikuttavuus määräytyy pitkälti sen perusteella, miten rahoitettujen toimien työ jatkuu ohjelman päättymisen jälkeen. Monet hankkeissa kehitetyistä sisällöistä ovat jo vakiintuneet pysyviksi toimintamalleiksi, mutta seuraavat askeleet jäävät toteuttajatahojen vastuulle. Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman päättyessä toivotamme kunnille menestystä ja sitoutumista ilmastotyön jatkamiseen myös tulevaisuudessa”, summaa ohjelmapäällikkö Olli-Pekka Pietiläinen.
Koontiraportit kaikista hankkeista löytyvät ohjelman verkkosivuilta. Esimerkkejä ohjelman ilmastotyöstä:
- Hämeen ammattikorkeakoulu rakensi maakunnan laajuisen ilmastojohtamisen seurantajärjestelmän, ilmastovahdin, joka on edelleen käytössä.
- Akaan kaupunki loi kuuden muun Pirkanmaan kunnan kanssa Etelä-Pirkanmaalle pysyvän toimintamallin Etelä- ja Lounais-Pirkanmaan kuntien yritysten ja yhteisöiden ilmastoyhteistyöhön. Hankkeen aikana sitoutettiin yhteensä 53 yritystä päästövähennyksiin, ja ilmastotekoja tehtiin yhteensä 68.
- Lapin maakuntaliitto kannusti alueen kuntia ilmastotyöhön ja käynnisti Lapin kuntien ilmastotoimijoiden verkostoitumisen.
- Kuopion kaupunki edisti kestävää ruokakulttuuria tuottamalla koulujen ja päiväkotien käyttöön ilmastoviisaita ruokailutottumuksia edistäviä materiaaleja ja työtapoja.
- Vaasan kaupunki kehitti työkalun, jonka avulla voidaan seurata liikenteen päästömäärien kehitystä ja testata korjaavien suunnittelutoimenpiteiden vaikutuksia, mikäli toteutuneet päästömäärät eivät seuraa tavoitetta.
- Seinäjoen kaupunki toteutti automaatiomuutoksia 39 kaupungin omistamassa kiinteistössä, joissa lämpötilaa ja ilmanvaihtoa alennettiin käyttöajan ulkopuolella. Lämpötilan ja ilmastoinnin säätöihin tehdyillä automaatiomuutoksilla saatiin energiasäästöjä 8,8 % kulutuksesta verrattuna lähtötilaan. Toimenpiteiden ansiosta hiilidioksidipäästöjä vähennettiin 400–500 tonnia vuodessa, mikä vastaa noin 165 omakotikiinteistön vuosittaista lämmityspäästöä.
- Oulun kaupunki selvitti kaupungin toiminnoissa syntyvät materiaali- ja massavirrat sekä laati hallinta- ja hyötykäyttösuunnitelmat suurimmille jakeille. Toimintamallien päivitys tuo sivuvirrat tehokkaammin ja nopeammin hyötykäyttöön.
- Lahden kaupunki loi mallin kaupungin ilmastobudjetoinnille. Kaupungin taloushallinto on hankkeen myötä sitoutettu osaksi ilmastojohtamisen tiimiä.
- Varsinais-Suomen kuntien yhteinen Valonia on laajasti tukenut alueen kuntia ilmasto-ohjelmien teossa ja jalkauttamisessa sekä yritysyhteistyössä ja kestävässä liikkumisessa. Hankkeiden aikana on syntynyt useita uusia ilmasto-ohjelmia, yhteistyötä ja työkaluja, joita kunnat voivat edelleen hyödyntää.
- Pirkanmaan ELY-keskuksen ELY-ilmastotiekarttahankkeen kautta aluehallinnon ilmastotyö on voimistunut selvästi muutamien viime vuosien aikana. Hankkeessa kehitetyn ELY-ilmastotiekartan (IKKUNA) avulla jokainen ELY-keskus on määritellyt omalle alueelleen parhaiten sopivia ilmastotyön painopisteitä jokapäiväisen ilmastotyöhönsä vauhdittamiseen.
Lähde ja lisätietoja: ympäristöministeriön tiedote.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Kansainvälisen muovisopimuksen neuvotteluihin haetaan ratkaisua 25.11.–1.12. Busanissa