Lakiuudistus parantaa valtion tukemissa vuokrataloissa asuvien vai­kut­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sia

Suomessa on lähes 370 000 valtion tukemaa vuokra-asuntoa, jotka tarjoavat kohtuuhintaista asumista yli 600 000 asukkaalle. Valtion tukemissa asunnoissa asukasvaikuttaminen on tärkeä osa talojen oikea-aikaista kunnossapitoa, viihtyisyyttä ja kestävää asumista. Se voi luoda ja ylläpitää myös yhteisöllisyyttä.

Asukasvaikuttaminen perustuu yhteishallintolakiin (laki yhteishallinnosta vuokrataloissa, 649/1990), joka edellyttää, että asukkaille annetaan tietoa omaan asumiseen vaikuttavista asioista sekä tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa niihin.

Yhteishallintolain toimivuutta koskevassa selvityksessä esitettiin, että yli 30 vuotta voimassa ollut laki olisi uudistettava vastaamaan nykypäivän vaatimuksia ja vuokrataloyhteisöjen toimintaympäristöä. Uudistus sisältyy nykyiseen hallitusohjelmaan.

Uudistettavalla lainsäädännöllä yhteistyölle halutaan asettaa vähimmäistaso – laissa määriteltäisiin, mihin vuokratalojen asukkaat ovat oikeutettuja osallistumaan, ja toisaalta, millaisia velvollisuuksia vuokrataloyhteisöillä olisi. Toiminnan tulisi olla vuorovaikutteista, niin että asukkaat saisivat tietää, miten heidän näkökulmansa vaikuttavat päätöksentekoon. Asukkaita tulisi aidosti kuulla päätöksenteossa.

Laissa säädettäisiin vuokrataloyhteisöjen ja asukkaiden välisten yhteistyöelinten oikeuksista osallistua koko vuokrataloyhtiötä koskevien asioiden valmisteluun. Samalla yhteistyöelinten roolia kasvatetaan, jotta ne toimisivat paremmin nykyisessä toimintaympäristössä, jossa pienet kiinteistöyhtiöt on usein fuusioitu isommiksi vuokrataloyhtiöiksi.

Yhteisötasolla taloudellisten asioiden seuraamista edesauttaisi asukkaiden oikeus valita yhteisökohtainen talouden ja hallinnon valvoja.

Nykyiset vuokratalokohteiden asukastoiminta, asukaskokoukset ja asukastoimikunnat säilytetään lakiluonnoksessa tärkeänä yhteishallinnon perustasona ja niitä kehitetään. Asukaskokoukset valitsisivat edelleen ehdokkaat vuokrataloyhtiön hallituksen asukasjäseniksi, ja jatkossa myös 15–17-vuotiaat asukkaat saisivat äänioikeuden ja mahdollisuuden osallistua asukasdemokratiaan.

Yhteishallinnossa voidaan myös hyödyntää sähköisiä toimintatapoja, esimerkiksi hybridikokouksia, kunhan asukkaiden yhdenvertaisuus huomioidaan. Erityisryhmille tarkoitetuissa asuinkohteissa yhteishallinto voitaisiin jatkossa järjestää erityisryhmien tarpeet ja mahdollisuudet huomioiden: esimerkiksi opiskelija-asunnoissa voitaisiin sähköisiä keinoja käyttää laajemmin.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle ehdotetaan uutta tehtävää: ARA valvoisi yhteishallinnon toteutumista ja sillä olisi mahdollisuus käyttää uhkasakkoa hallinnollisten määräysten tehosteena.

Lisätietoja hankesivulta.

Lähde: ympäristöministeriön tiedote.