Lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa on torjuttu tehokkaasti vuosina 2020–2023

Suunnitelman toimenpiteistä 44 on edennyt erittäin hyvin ja 44 toimen toteutus on vähintään alkuvaiheessa tai suunnitteilla. Vain kolmea toimenpidettä ei olla vielä aloitettu ja kahta ei ollut vielä mahdollista arvioida. Suunnitelmaa on toteutettu osana eri organisaatioiden omaa työtä poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Toteutusta ovat tukeneet merkittävästi myös useat eri ohjelmat, hankkeet ja rahoitushaut.

- Lapsiin kohdistuvan väkivallan torjuminen edellyttää, että epäkohtiin puuttuvat kaikki: niin päätöksentekijät, asiantuntijat, ammattilaiset kuin lasten lähipiirissä olevat aikuisetkin. Lapsi ja nuori voi selvitä vaikeastakin tilanteesta hyvään elämään, jos aikuiset kantavat vastuunsa ja tukevat heitä, toteaa sosiaalineuvos Marjo Malja sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Väliarviossa tarjotaan lapsiin kohdistuvasta väkivallasta kattava tilastokatsaus. Väkivaltarikoksia tekevien nuorten määrä on laskenut etenkin 2010-luvun aikana, mutta samaan aikaan kaikkein rikosaktiivisempien nuorten väkivaltarikosten määrät ovat lisääntyneet.  Lasten ja nuorten kokemukset kodin ulkopuolisesta turvallisuudesta ovat kuitenkin pääosin parantuneet. 

Lasten ja nuorten kokeman perheväkivallan väheneminen on sen sijaan vuoden 2022 lapsiuhritutkimuksen mukaan pysähtynyt ja etenkin henkistä perheväkivaltaa koetaan enemmän kuin vuonna 2013. Nuorten, erityisesti tyttöjen kokemukset erityyppisestä seksuaaliväkivallasta ovat kouluterveyskyselyjen mukaan lisääntyneet.  

Suomalainen tietopohja lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta on laaja, mutta myös hajanainen. Kokonaiskuvan saaminen edellyttää perehtymistä useisiin eri lähteisiin. Aiheesta tarvittaisiin yhtenäinen tietovaranto, joka tarjoaisi kokonaiskuvaa päätöksenteon, ennaltaehkäisevän työn ja uhrien auttamisen tueksi.

Väliarviossa tehdään myös kolme uutta avausta, joista yksi on alaikäisten katuväkivallan ehkäisy. Julkisessa tilassa tapahtuva pahoinpitely on yleisimmin lyömistä ja potkimista, mutta noin joka kuudennessa poliisin tietoon tulleessa tapauksessa käytetään myös teräaseita. Viime vuosina on myös yleistynyt pahoinpitelyjen kuvaaminen ja jakaminen sosiaalisessa mediassa. 

Lasten ja nuorten väkivaltaan ja rikoksiin pitää puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja nopeasti. Avainasemassa ovat jalkautuva nuorisotyö sekä monialainen, kuntarajat ylittävä viranomaisyhteistyö yhdessä kolmannen sektorin kanssa. Esimerkiksi poliisin ja sisäministeriön kehittämä moniammatillinen ankkuritoiminta on saanut aikaan hyviä tuloksia. Lapsia ja perheitä on myös tärkeä tukea esimerkiksi neuvolan, varhaiskasvatuksen, koulun ja opiskeluhuollon kautta.

- Suuri joukko toimijoita viranomaisista järjestöihin torjuu katuväkivaltaa Suomessa. Osaamista ja keinoja löytyy, tarvitaan vain lisää entistä tiiviimpää yhteistyötä, toteaa erityisasiantuntija Emilia Hämäläinen sisäministeriöstä. 

Kun lapsi tai nuori tekee rikoksia toistuvasti tai jos hän syyllistyy vakavaan rikokseen, tarvitaan usein pitkäjänteistä moniammatillista tukea rikos- ja päihdekierteen katkaisemiseksi.
Oikeusministeriön rahoituksella on tehty neljällä paikkakunnalla päihde- ja rikoskierteen katkaisua tukevaa poikkihallinnollista työtä. 

- Tuki nuorelle ei aina yksin riitä, vaan tukea tarjotaan myös perheiden vanhemmuuden taitoihin. On myös keskeistä, että rikoksia ehkäiseviä toimenpiteitä arvioidaan, toteaa erityisasiantuntija Saija Sambou oikeusministeriöstä.

Lähde ja lisätietoja: oikeusministeriön tiedote.