Lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä kehitetään monin tavoin

Viimeisten parin vuoden aikana on noussut esiin huolestuttavia signaaleja lapsiin ja perheisiin liittyvästä väkivallasta ja perheiden kuormittuneisuudesta. Lastensuojelun Keskusliiton koordinoiman Kovemmin käsin -selvityksen (2021) mukaan tietoisuus kuritusväkivallan lainvastaisuudesta Suomessa on hieman heikentynyt. Erityisesti muutos näkyi kysymyksissä henkisen ja fyysisen väkivallan haitallisuudesta lapsen kasvulle ja kehitykselle. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat vastaavan kaltaisia, samoin Tampereen yliopiston tuoreet tutkimustulokset lasten kokemasta perheväkivallasta (nk. lapsiuhritutkimus).

Korona-aikana ei ole pystytty toteuttamaan kaikkia säännöllisiä neuvolan tai kouluterveydenhuollon kansallisten suositusten mukaisia käyntejä eikä muutakaan tukea perheille ole ollut tarjolla riittävästi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen (2022) mukaan osa tuen tarpeista on jäänyt kokonaan piiloon tai apu tulee viiveellä. Vahva tutkimusnäyttö osoittaa, että luottamuksellinen, tutun hoitavan tahon kanssa käytävä keskustelu on tehokas keino puuttua lähisuhdeväkivaltaan. Vanhemmuuden tuki ja systemaattinen puheeksiotto väkivallasta ja sen seurauksista niin neuvolapalveluissa kuin opiskeluhuollon käynneillä ovat osa kansallisia suosituksia. Siihen on myös välineitä, mikäli käynnit toteutuvat riittävällä henkilöstöresurssilla. Esimerkiksi parisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen systemaattinen käyttö äitiys- ja lastenneuvolassa on hienosti noussut lähivuosina (n. 80 % neuvoloista käytössä). Nyt olisikin tärkeää turvata palveluiden saatavuus ja hoidon jatkuvuus säädösten ja suositusten mukaisiksi.

Suomi on ratifioinut vuonna 1991 YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, jossa sitoudutaan kaikin mahdollisin keinoin suojelemaan lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta sekä tukemaan vanhempia ja huoltajia kasvatustehtävässään. Tätä velvoitetta tukee myös muu säädöspohja kuten lastensuojelulaki, nk. lapsenhuoltolaki ja velvoittavat sopimukset (nk. Lanzaroten ja Istanbulin sopimukset). Kuritusväkivalta on ollut Suomessa lailla kielletty vuodesta 1984. 

”Jokainen väkivaltakokemus on liikaa. Pidämme tärkeänä, että entistä useampi ammattilainen ja jokainen meistä aikuisista liittyy väkivallan vastaiseen työhön. Tässä apuna ovat esimerkiksi Väkivallaton lapsuus – kansallisen poikkihallinnollisen toimenpidesuunnitelman toimet lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä, kansallisen lapsistrategian ja Barnahus-työn hyvät toimet”, sanoo kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi.

Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma 2020–2025 sisältää kansalliset tavoitteet ja 93 tutkimusnäyttöön perustuvaa toimenpidettä alaikäisiin lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn ja haittojen minimointiin. Suunnitelman toimeenpanossa on mukana eri ministeriöitä, asiantuntijaorganisaatioita, lapsi- ja perhejärjestöjä sekä käytännön työssä lasten ja perheiden parissa toimivia ammattilaisia. Suunnitelmasta tehdään väliarviointia parhaillaan. Väliarviointiraportti julkaistaan alkuvuodesta 2023 ja sen perusteella kohdennetaan toimia eniten huomiota vaativiin asioihin.

THL:n koordinoimassa Barnahus-työssä tehostetaan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa.

Lisäksi keväällä 2022 on perustettu Lapsiin kohdistuvan väkivallan tietopohjatyöryhmä THL:n lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn ohjausryhmän alaisuuteen. Työryhmän tavoitteena on yhtenäistää tietopohjaa ja parantaa sen myötä ehkäisevän työn kohdentamista ja oikea-aikaista avun saantia. STM, THL ja kansallinen lapsistrategia yhteistyössä koordinoivat tietopohjatyöryhmän työskentelyä. Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmassa on lapsiuhritutkimuksen toteuttamisen lisäksi myös useita muita toimenpiteitä koskien lasten väkivallalta suojelua.
 
”Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus väkivallattomaan lapsuuteen ja nuoruuteen. Kaikkea lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa voidaan ja pitää ehkäistä. Lapsi ja nuori voi selvitä vaikeastakin tilanteesta hyvään elämään, jos aikuiset kantavat vastuunsa ja tukevat ”, toteaa Väkivallaton lapsuus -ohjausryhmän puheenjohtaja sosiaalineuvos Marjo Malja YK:n lapsen oikeuksien komitean julkilausumaa mukaillen.

Lähde ja lisätietoja: sosiaali- ja terveysministeriön tiedote.