Lausuntokierros: Napapiirille esitetään uutta valtion retkeilyaluetta

Valtiolla on tällä hetkellä viisi retkeilyaluetta: Kylmäluoma, Iso-Syöte, Ruunaa, Oulunjärvi ja Evo. Ulkoilulain (606/1973) mukaan valtion maalle, jolla on ulkoilun kannalta huomattava yleinen merkitys, voidaan perustaa valtion retkeilyalue (ks. lain 2 luku). Virallisen retkeilyalueen perustaminen mahdollistaa alueen retkeily- ja virkistyskäytön ja luontomatkailun pitkäjänteisen kehittämisen sekä metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen.

Rovaniemelle perustettavaksi ehdotettavaa uutta Napapiirin retkeilyaluetta luonnehtivat Raudanjoki, sen kosket sekä useat vaarat ja niiden väliin levittäytyvät aapasuot. Valtatie 4:n varrella lähellä Rovaniemen kaupunkia, lentokenttää ja Napapiiriä sijaitseva alue on ollut jo pitkään suosittu retkeily- ja virkistysalue, jonka kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Vuonna 2023 alueella oli 110 000 käyntiä. Alue on jo aiemmin yleisesti tunnettu Napapiirin retkeilyalueena, vaikka sillä ei ole ollut ulkoilulain mukaista valtion retkeilyalueen asemaa.

Alueen virkistyskäyttöä ja luontomatkailua on kehitetty 1990-luvulta saakka. Vuonna 2006 Metsähallituksen Länsi-Lapin luonnonvarasuunnitelmassa alueelle perustettiin Napapiiri-Vikajärven matkailun painopistealue. Vaellusreittejä ja luontopolkuja alueella on yhteensä noin 30 kilometriä ja moottorikelkkareittejä noin 10 kilometriä. Alueen halki kulkee lisäksi vesiretkeilyreitti Kalliosalmesta Olkkajärvelle.

Kokonaisuudessaan Napapiirin retkeilyalueen perustamisen talous- ja työllisyysvaikutukset on arvioitu selvästi positiivisiksi. Merkittävimmiksi tekijöiksi nähdään kiinteistöliiketoiminnan tulojen kasvu sekä alueen vetovoimaisuutta lisäävät valtion pidemmän aikavälin panostukset retkeilyinfran kehittämiseen.

Napapiirin retkeilyalueen perustamisella tavoitellaan myös koko retkeilyaluemallin ja -brändin nykyaikaistamista kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian mukaisesti. Tarkoituksena on, että retkeilyalueet tarjoavat suojelualueita monipuolisemman ja laajemman aktiviteettien kirjon sekä erilaisia luonnossa liikkumisen, harrastamisen ja tapahtumien järjestämisen mahdollisuuksia eri käyttäjäryhmille. Nämä nojaavat osaltaan yritysten tarjoamiin monipuolisiin palveluihin ja Metsähallituksen ylläpitämiin virkistyskäyttörakenteisiin.

”Kaiken perustana on vetovoimainen luonto ja sen kestävä käyttö. Valtion retkeilyalueilla sovitetaan yhteen metsien moninaiset käyttötarpeet − virkistyskäyttö, eräharrastukset, metsätalous ja luonnonsuojelu. Napapiirin retkeilyalueen metsienkäsittelyn tavoitteena on jatkossa virkistyskäytön edellytyksien edistäminen, monimuotoisuuden lisääminen sekä maisemista huolehtiminen”, kertoo neuvotteleva virkamies Ville Schildt maa- ja metsätalousministeriöstä.

Ulkoilulain mukaan valtion retkeilyalueella on metsätaloudessa, metsästyksessä ja kalastuksessa sekä muussa maa- ja vesialueiden käytössä on huomioitava riittävästi ulkoilutoiminnan tarpeet. Poronhoitoalueilla on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei porotalouden harjoittamista oleellisesti vaikeuteta.

Retkeilyalueen perustamisesta ja sen käytön perusteista päättää valtioneuvosto.

Lähde ja lisätietoja: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.