Lindströmin selvitys: Työuria on mahdollista pidentää työ­ai­ka­jous­toil­la, ura­suun­nit­te­lul­la ja työssä oppimista sekä vi­ran­omais­re­kis­te­rei­tä hyödyntämällä

Selvitys tukee hallitusohjelman tavoitteita työllisyysasteen nostamisesta ja ikäsyrjinnän torjumisesta.

”Suomella ei ole nykyisen väestökehityksen aikana varaa hukata yli 55-vuotiaiden osaamista ja työpanosta. 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä työttömiä työnhakijoita on 46 000 ja työvoiman ulkopuolella on 162 000. Liian monella yli viisikymppisellä on kokemuksia ikäsyrjinnästä työmarkkinoilla. Siksi halusimme, että selvityshenkilömme hakee tilanteeseen konkreettisia ratkaisuehdotuksia”, sanoi työministeri Arto Satonen vastaanottaessaan selvityshankkeen väliraportin 31.10.2024.

”Me tarvitsemme Suomessa laajaa yhteiskunnallista asennemuutosta yli 55-vuotiaiden arvosta ja mahdollisuuksista työelämässä, jotta saamme konkarit töihin ja jaksamaan työssään. Iästä ei pidä tehdä työllistymisen estettä. Yli 55-vuotiaiden työllistymisen työkalut ovat jo olemassa, mutta ne pitää nyt osata ja uskaltaa ottaa käyttöön”, totesi selvityshenkilö Jari Lindström.

Väliraportissa nostetaan esiin neljä asiakokonaisuutta ikääntyneiden työllisyyden lisäämiseksi. Toimenpidesuositukset ovat toisiaan tukevia, ja etenkin yhtäaikaisesti toteutettuna niillä voi olla erittäin myönteinen vaikutus työmarkkinoiden toimintaan. 

Joustamattomuus työajoissa tai työvuorosuunnittelussa heikentää yli 55-vuotiaiden työntekijöiden mahdollisuuksia työn ja jaksamisen yhteensovittamiseen. Työpaikoilla tulisi yhdessä keskustella ja sopia työn tekemiseen liittyvistä joustoista tai työn tekemisen tavoista työntekijöiden lähestyessä eläkeikää. 

Osa-aikatyö voi olla tarkoituksenmukainen keino työmarkkinoille myös iän vuoksi. Siksi työttömyysturvaa tulisi uudistaa aiempaa työllistävämmäksi esimerkiksi kehittämällä porttityömallia, jossa työmarkkinoille kiinnitytään osa-aikatyön kautta. 

Tietosuojalainsäädännön ylivarovainen tulkinta voi muodostua yksilöiden ja koko talouden edun vastaiseksi, jos palvelut eivät reagoi oikea-aikaisesti. Siksi tietosuojalainsäädännön tulkintoja tulisi lieventää. Tämä koskee yleisesti eri julkisten toimijoiden rekisteritietoja, mutta etenkin tulorekisteriä. 

Viranomaisille kertyvien tietojen hyödyntämiseen ja kehittämistyöhön tulee kohdentaa nykyistä enemmän resursseja, sen täyden työllistämispotentiaalin hyödyntämiseksi. Tietosuojasääntelyä tulee käydä läpi ja tulkintoja päivittää niin, että jatkossa kehittämistyössä voidaan nykyistä helpommin hyödyntää tekoälyyn perustuvaa teknologiaa. 

Elinikäistä oppimista on tuettava jatkossa aiempaa työelämälähtöisemmin. Yksi keino olisi osaamistili tai -seteli, jolla tuetaan työntekijän omatoimista kouluttautumista.

Ikääntyneiden työntekijöiden työssä jatkamisen edistämiseksi esitetään mestari-kisällimallin tai tätä hieman laajemman mentori-kisällimallin käyttöön ottoa työpaikoilla. Mentori-kisällimallissa työuransa loppupuolella oleva konkari siirtyy mentoriksi ja opettaa nuoremmille sekä itse työn niksejä, mutta myös yleisemmin työelämää. Tämä jo yksittäisillä työpaikoilla käytössä oleva malli tulisi ottaa käyttöön laajemmin työelämässä. 

Käyttöön tulisi ottaa myös yksilöllinen työurasuunnittelumalli, joka tukee jäljellä olevan työuran suunnittelua ja tarvittavan osaamisen täydentämistä. Tässä mallissa keskeisessä roolissa olisivat kehitteillä oleva jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelualusta (Osaamispolku.fi) sekä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa). Jotpan keskeisenä kärkihankkeena voisi olla yllä kuvatun työurasuunnittelumallin kehittäminen yhdessä sitä ohjaavien ministeriöiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.  

Työssä olevilla kehityskeskusteluiden tulisi olla työntekijän ja esihenkilön välisiä kohtaamisia, joissa voidaan luottamuksellisesti nostaa esiin molemmin puolin keskeiset kehittämis-, osaamis- ja koulutustarpeet. Kehityskeskustelumallia tulisi kehittää aiempaa vahvemmin tähän suuntaan esimerkiksi toimialakohtaisen kokeilun avulla.

Selvityshankkeessa käydyissä asiantuntijakeskusteluissa nousi säännönmukaisesti esiin työvoimapalveluihin ja tietosuojaan liittyvä sääntely sekä etenkin ylisääntely tai sääntelyn ylivarovainen tulkinta. Jotta ikääntyneiden työllisyyttä pystytään edistämään tapauskohtaisemmin, tulisi työvoimapalveluihin liittyvää sääntelyä keventää ja sääntelyyn liittyviä tulkintoja lieventää. Työvoimapalvelujen asiakkaita ovat sekä työnhakijat että työnantajat.

Yksi sääntelyn erityiskysymys liittyy yrittäjyyteen keinona työllistää itsensä. Työmarkkina-aseman muuttaminen yrittäjästä työttömäksi työnhakijaksi tai toisinpäin on monesti hankalaa. Suomessa on jo useamman vuoden ollut käytössä tulorekisteri, jonka odotettiin tuovan helpotusta juuri tämän tyyppisiin ongelmiin. Tulorekisterin potentiaalia tulee hyödyntää nykyistä paremmin.  

Selvityksen tekemistä on tukenut työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden muodostama ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Lindströmin selvityshanke jatkuu kevääseen 2025 saakka. Keväällä 2025 selvityshenkilö luovuttaa selvityshankkeen toisen osan, jossa on pyydetty esitystä Suomeen soveltuvasta kokeilusta, joka tukee alimman eläkeiän saavuttaneiden tai sitä lähestyvien työntekijöiden työurien jatkumista. Selvityshankkeen loppuraportti julkaistaan helmikuun 2025 lopussa.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.