Lomaraha – miten maksetaan eri tilanteissa

Vuosilomalaki ei tunne lomarahaa, vaan se perustuu työehtosopimusten määräyksiin. Näiden määräysten sisältö vaihtelee jonkun verran eri työehtosopimuksissa. Hyvin yleinen sääntö on, että lomarahaa maksetaan 50 prosenttia lomapalkasta. Jos vuosiloma on pidempi kuin viisi viikkoa, voi olla, että lomarahaa ei makseta koko viiden viikon palkan ylittävästä lomapalkasta.
Talonrakennusalan työntekijöiden työehtosopimuksessa lomarahaksi kutsutaan kokonaisuutta, joka kattaa sekä lomapalkan, että muiden alojen lomarahan.
Lomarahan maksaminen voi perustua myös työsopimukseen tai työnantajan käytäntöön. Jos käytäntö on yksiselitteinen ja jatkuu pidempään, se voi muodostua työnantajaa sitovaksi.

Alun perin lomarahan nimi oli lomaltapaluuraha. Joillakin aloilla tämä nimi on käytössä edelleen. Lomaltapaluurahan saamisen pääsääntö oli lomalta palaaminen. Kehitys sopimusmääräyksissä on ollut sellaista, että monilla aloilla lomalta palaamista ei edellytetä lainkaan. Monilla aloilla paluuedellytys on kuitenkin edelleen jossain muodossa voimassa. ”Jossain muodossa” tarkoittaa sitä, että paluuedellytyksestä on poikkeuksia. Esimerkkinä työsuhteen päättyminen taloudellisen tai tuotannollisen syyn takia niin, että lomalta palaaminen estyy tämän takia.
Se, onko työehtosopimuksessa oleva määräys nimeltään ”lomaraha” vai ”lomaltapaluuraha” ei nykyisin kerro välttämättä siitä, kuinka kyseinen määräys suhtautuu lomalta palaamista koskevaan edellytykseen.

Jos ansaittua vuosilomaa ei voida antaa lomana vaan ainoastaan rahana, kyseessä on lomakorvaus. Sen suuruus on sama kuin lomapalkan. Pääsääntö on, että lomakorvauksen maksamisen yhteydessä ei makseta lomarahaa. Merkittävin ja yleisin poikkeus tästä on lomarahan maksaminen ennen vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä maksetun lomakorvauksen maksamisen yhteydessä.
Toinen aika yleinen poikkeus koskee lomarahan maksamista määräaikaisen työsuhteen päättyessä maksettavan lomakorvauksen yhteydessä. Tällöin edellytyksenä on yleensä se, että työsuhde päättyy lomakautena ja lomaraha kohdistuu vain jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta maksettavaan lomakorvaukseen.
Kolmas yleinen poikkeus on lomarahan maksaminen varusmiespalvelukseen lähdettäessä maksetusta lomakorvauksesta. Tällöin edellytetään yleensä työhön paluuta palveluksen jälkeen.
Lomarahaa ei yleensä makseta sellaisesta lomakorvauksesta, joka maksetaan työntekijälle, jolle ei kerry lomaa 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön perusteella.

Työehtosopimuksissa on vaihtelevia määräyksiä lomarahan maksuajankohdasta. Yleensä maksuajankohdasta on sallittua myös sopia. Työehtosopimukseen perustuvan lomarahan maksamatta jättämisestä ei yleensä voi sopia. Tästäkin on olemassa poikkeus.
Aika yleinen on määräys, joka mahdollistaa lomarahan vaihtamisen sopimalla vastaavaan vapaaseen tai joustovapaaseen.

Järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava myös lomarahaa koskevia työehtosopimusmääräyksiä, jos kyseinen työehtosopimus on vahvistettu yleissitovaksi.

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.