Lomien tasapainottelu vaatii aikaa ja suunnittelua – työnantaja, muista nämä asiat vuosilomalaista

Työnantajan on vuosilomalain mukaan selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen, kuten luottamusmiehille ja luottamusvaltuutetuille, vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Samoin työnantajan tulee varata työntekijöille mahdollisuus esittää lomatoiveet ennen loman määräämistä.

Työnantaja määrää vuosilomalain mukaan loman antamisajankohdan. Työnantajan tulee ottaa huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.

Voiko työnantaja todeta, että vuosilomaa annettaessa viittä lomapäivää kohden kuluu myös yksi ns. lauantailomapäivä? Osa työntekijöistä haluaa pätkiä lomaa pienempiin kokonaisuuksiin, jolloin he voivat saada enemmän lomaa työpäivinä kuin ne, jotka pitävät lomansa kokonaisina viikkoina.

Tasapuolisuuden vuoksi työnantaja voi edellyttää pääsääntönä, että riippumatta lomien pitämisestä kokonaisina viikkoina tai jaettuna pienempiin kokonaisuuksiin, kaikki saavat saman verran lomaa. Tasapuolista voi olla myös se, että kaikki voivat pätkiä lomansa pienempiin osiin töiden sen salliessa, jos lopputulos on kaikkien kannalta tasapuolista. Vuosilomalain mukaan kuitenkin vain 12 arkipäivää ylittävä loma voidaan sovittaessa jakaa pienempiin osiin.

Vuosilomapäiviä määrättäessä ja laskettaessa on kuitenkin otettava huomioon, että lomapäiviä ovat kaikki arkipäivät kuten myös lauantai. Lomapäiviä eivät ole sunnuntaipäivät, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä.

Kirkollisia juhlapäiviä ovat kirkkolain mukaan joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä.

Näin ollen esimerkiksi pääsiäisviikolla ja juhannusviikolla lomailevalta kuluu vuosilomaa neljä päivää näillä viikoilla, jolloin viikon yhteyteen tai myöhemmin pidettäväksi jää normaaliin arkipäiväviikkoon verrattuna kaksi vuosilomapäivää.

Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän ansaitsemista ja pitämistä vuosilomista, vuosilomaa täydentävistä lisälomapäivistä, vuosilomapalkoista, lisävapaapäiviltä maksetuista korvauksista, lomakorvauksista ja säästövapaista.

Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan henkilöllä on oikeus saada kirjallinen selvitys vuosilomaa ja säästövapaita koskevista vuosilomakirjanpidon merkinnöistä.

**********

Kirjoittajista:
Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.