Loppuraportti: uudet toimintamallit sote-palveluissa hyödyttävät sekä asiakasta että ammattilaisia

Sote-palvelujen käyttäjän näkökulmasta Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kehittämistyöllä pystyttiin parantamaan palvelujen saatavuutta ja jatkuvuutta. Tähän päästiin, kun yhteydenottoa helpotettiin ja lisättiin sekä matalan kynnyksen että ajasta ja paikasta riippumattomia palveluja. Niin sanotun tiimimallin käyttöönotto osoitti, että asiakkaan asiat voidaan saada haltuun jo ensimmäisellä käyntikerralla.

Palveluja monipuolistivat myös järjestöjen tarjoamat, hyvinvointia lisäävät palvelut, kokemusasiantuntijoiden käyttö ja esimerkiksi fysioterapeuttien suoravastaanottojen yleistyminen.
Myös sote-henkilöstön kokemukset kokeiluista ja uusien toimintamallien käyttöönotosta ovat olleet myönteisiä. Henkilöstö koki, että heidän osaamisensa vahvistui, työhyvinvointi parani ja työn kuormittavuus väheni.

Hyvinvointialueilla käyttöön otetut toimintamallit, palveluketjut ja käytännöt selkeyttivät eri toimijoiden rooleja ja poistivat päällekkäisyyksiä. Näin resursseja vapautui enemmän asiakastyöhön. Esimerkiksi elintapoihin ja neuvolatyöhön liittyvää ohjausta voidaan toteuttaa koko hyvinvointialueella. Myös digitaalisten palvelujen käyttöönotto on mahdollistanut resurssien kohdentamista enemmän aikaa vaativaan asiakastyöhön. 

Ohjelmassa toteutetut muutokset tukivat myös kehittämistyötä hyvinvointi- ja yhteistyöalueilla. Kehittämistyö toi selvästi esille, miten tärkeitä sote-palvelujen integraatio ja monialainen yhteistyö alueilla ovat.   

Hyvinvointialueiden mukaan yhteistyön rakenteiden muutokset ja toimintatapojen yhdenmukaistaminen kannattavat pidemmällä aikavälillä. Erikoissairaanhoidon ja erityisen tuen tarve vähenevät, kun oikea-aikainen, vaikuttava ja tarpeen mukainen tuki ja hoidon saatavuus paranevat peruspalveluissa ja varhaisessa vaiheessa. Tämän seurauksena myös suoria ja epäsuoria kustannuksia voidaan hillitä, mikä oli yksi sote-uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita pitkällä aikavälillä.

Pitkällä aikavälillä uudet toimintamallit auttavat helpottamaan myös sote-alan henkilöstöpulaa. Alan veto- ja pitovoima lisääntyy, kun ammattilaisten työn tukirakenteita ja osaamista vahvistetaan, päällekkäistä työtä vähennetään ja yhteistyötä ja työn suunnitelmallisuutta lisätään. Tämä edellyttää hyvää johtamista ja vuorovaikutteista toimintatapaa työpaikoilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja johtama ohjelma tuki sote-uudistuksen sisällöllistä toimeenpanoa vuosina 2020–2023. Tavoitteena oli vahvistaa perustason palveluja ja siirtää palvelujen painopistettä ennaltaehkäisevään työhön. Ohjelman mukaiseen kehittämistyöhön osallistuivat kaikki uudet hyvinvointi- ja yhteistyöalueet.

Käytännössä kokeilut toteutettiin 23 hankkeessa, joille STM myönsi valtionavustuksia yhteensä 223 miljoonaa euroa. Alueellisten hankkeiden toimeenpanon tuesta ja yhteensovittamisesta vastasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Ohjelmassa kehitettiin yli tuhat erilaista toimintamallia, joista 859 otettiin käyttöön hyvinvointialueilla. Mukana oli käytännön toimintaa koskevien toimintatapojen lisäksi isoja, koko hyvinvointialuetta koskevia rakenteellisia toimintamalleja.

Ohjelman seurantaa ja arviointia jatketaan vuoteen 2026 saakka. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman tuloksia hyödynnetään jo nyt hyvinvointialueilla, ja kehitettyjä toimintamalleja pyritään jatkotyössä levittämään laajasti koko maahan. Myös palvelujen kehittämistyö jatkuu Suomen Kestävän kasvun ohjelman hankkeissa sekä sosiaali- ja terveysministeriön tällä hallituskaudella käynnistämässä sote-palvelujen sisällöllisessä kehittämistyössä (kansallinen palvelureformi).

Lähde: sosiaali- ja terveysministeriön tiedote.