Maailman Etelämanner-asiantuntijat kokoontuvat Helsinkiin

Suomen tavoitteena Etelämantereella on suojella alueen ainutlaatuista ympäristöä ja säilyttää Etelämanner poliittisesti mahdollisimman jännitteettömänä muuttuvissa olosuhteissa. Suomi haluaa myös tuoda esille polaarialueiden tiettyjä yhteyksiä erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyen.

Etelämantereen osapuolikokous (ATCM) kerää 28.5.–8.6.2023 Helsinkiin maailman johtavat Etelämanner-asiantuntijat, sopimusosapuolten edustajat sekä tarkkailijajäsenet. Edustajia saapuu ympäri maailmaa niin Ecuadorista, Australiasta kuin Kiinastakin.

Vuonna 1959 solmittu Etelämannerta koskeva sopimus on osa kansainvälistä sopimusjärjestelmää. Sopimuksen ytimessä on Etelämantereen pyhittäminen rauhanomaiselle tutkimukselle. Sopimus jäädyttää esitetyt aluevaatimukset ja kieltää kaiken sotilaallisen toiminnan Etelämantereella. Sopimus kieltää myös ydinräjäytykset ja ydinmateriaalin tuomisen Etelämantereelle.

Etelämannersopimus ja sitä täydentävä ympäristönsuojelupöytäkirja (1991) ovat suurten kysymysten äärellä: ilmastonmuutos jättää syviä jälkiä mantereen luontoon sekä ekosysteemeihin ja samalla johtaa kauaskantoisiin globaaleihin vaikutuksiin, kuten jäätikköjen sulamisen aiheuttamaan merenpinnan nousuun. Lisäksi kiihtyvä turismi uhkaa alueen ympäristön herkkää tasapainoa. 

Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1984. Liittyminen ei kuitenkaan vielä anna oikeutta osallistua mannerta koskevaan päätöksentekoon, vaan konsultatiivijäsenyys edellyttää merkittävää tutkimustoimintaa. Suomi hyväksyttiin täysjäseneksi vuonna 1989.

Sopimuksella on tällä hetkellä 29 täysjäsentä, tarkkailijajäsenet mukaan lukien osallistujamaita on 56. Sopimuksen mukaan Etelämantereella voi harjoittaa tutkimustoimintaa ja sopimukseen voi liittyä mikä tahansa YK:n jäsenvaltio.

Suomessa ensimmäistä kertaa järjestettävässä osapuolikokouksessa kriittisimpiin kysymyksiin lukeutuvat ilmastonmuutos ja sen vaikutukset antarktisella alueella, Etelämanner-matkailu sekä uusiksi konsultatiivijäseniksi hakevien maiden hakuprosessit.

”Matkailijoiden määrän räjähdysmäinen kasvu Etelämantereella on johtanut paineeseen saavuttaa kokouksessa konkreettisia päätöksiä turismin ja sen vaikutusten hallitsemiseksi. Kanada ja Valko-Venäjä puolestaan pyrkivät päätösvaltaisiksi Etelämannersopimuksen jäseniksi, sillä kumpikin valtio tekee tutkimustyötä mantereella”, suurlähettiläs Tiina Jortikka-Laitinen kertoo.

Helsingissä järjestetään ensimmäistä kertaa myös erityinen päivä ilmastonmuutokselle. Päivän tavoitteena on jakaa näkemyksiä ja parhaita käytäntöjä sekä hyväksyä deklaraatio, jolla viestitettäisiin Etelämanner-yhteisön huoli ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista antarktisella alueella globaalille yleisölle.

Kokouksessa Suomen globaali polaarirooli näkyy esimerkiksi polaarikoodin toimeenpanoa koskevassa erityisistunnossa. Kansainvälisen merenkulkujärjestön polaarikoodi tähtää turvallisen ja kestävän meriliikenteen takaamiseen molempien napa-alueiden merialueilla.

Liki kaksiviikkoisen kokouksen lisäksi Helsingissä järjestetään yleisölle avoimia tilaisuuksia, joissa pääsee tutustumaan Suomen Etelämannertutkimukseen sekä mannerta koskeviin ajankohtaisiin kysymyksiin liittyen esimerkiksi geopolitiikkaan ja ilmastonmuutokseen.

”Geopoliittisessa tilanteessa, jossa kansainvälisestä yhteistyöstä on tullut vaikeampaa, ATCM-kokous Helsingissä tukee ja puolustaa Etelämanner-sopimusta ja kansainvälistä sopimusjärjestelmää”, suurlähettiläs Jortikka-Laitinen sanoo.

Lähde: ulkoministeriön tiedote.