Maailman tylsin työura

Sami Uoti johtaa isoveljeään Petteri Uotia 3–2 työpaikkojen lukumäärässä. Asiasta keskustellaan säännöllisesti Helsingin meksikolaiskuppiloissa.

Uotin veljekset lähtivät opiskelemaan oikeustiedettä isän esimerkin – ja laiskuuden vuoksi.

Isoveli Petteri ei tiennyt vielä, miksi haluaa tulla isona ja pikkuveli Sami nautti siitä, että kenttä oli edelleen vapaa nuorelle miehelle.

”Tosin isä sanoi mulle, että älä ole hullu, meitähän on jo kaksi juristia”, Sami naurahtaa.

Petteri vakavoituu hieman ja kertoo olleensa kiinnostunut siitä, miten eri systeemit toimivat maailmassa.

”Juridiikka luo raamit ja pelisäännöt niiden toimimiselle. Toki se, että olin kuunnellut teini-ikäisestä asti mitä työmarkkinoille ja lakoille kuuluu, vaikutti asiaan. Isämme oli työmarkkinajuristi ja työoikeuden pariin päädyin minäkin.”

Sami harmittelee, että isoveli saa vastata ensimmäisenä. Kun häntäkin kiinnostivat yhteiskunnan pelisäännöt.

”Minua houkutti myös se, että juristina työskentely edellyttää jatkuvaa lukemista. Olen nimittäin aina tykännyt lukea kirjoja. Ja kun näin että Petterikin pääsi sisään oikikseen, niin ajattelin, että miksen minäkin”, hän leukailee.

Petteri tunnustaa lukevansa työnsä vuoksi edelleen paljon.

”Enkä ole edes yleisjuristi. Silti ihmettelen säännöllisesti juttuja, joita ei ole tullut 30 vuoden työuran aikana eteen. Kun tapaan toimistolla opiskelijoita tai nuoria lakimiehiä, esittelenkin itseni usein vanhemmaksi harjoittelijaksi.”

Petteri sanoo itsellään olevan maailman tylsin työura: tasan kaksi työpaikkaa. Ensimmäinen pesti oli Metalliteollisuuden työnantajaliitossa, jossa hän oli viisi vuotta. Vuonna 1992 hän aloitti Dittmar & Indreniuksella ja työskentelee siellä edelleen.

”Minulla on tapana sanoa muille juristeille, että multa on turha kysyä työpaikanvaihtovinkkejä. Pidän kyllä aidosti työoikeudesta, se on varmaan geneettinen virhe. Tykkään myös asiantuntijan roolista, en haluaisi olla organisaation johtaja ja joukkojen vetäjä.”

”Mulla on vielä tylsempi työura”, huikkaa Sami.

”Mutta sähän olet kolmannessa paikassa”, korjaa isoveli.

”Aloitin työt 1991 asianajotoimistossa ja keskityin heti hoitamaan insolvenssioikeusasioita. Vuonna 1995 perustin toimiston Timo Eskon kanssa. 10 vuotta vierähti hänen kanssaan ja sitten yhtiökumppanikseni vaihtui Petteri Sotamaa. Vuoden 2018 alussa sain työtarjouksen HPP:ltä ja sanoin kyllä. Tässä iässä on helpompaa, että on iso organisaatio taustalla. Nyt voin hyödyntää paremmin asiantuntemustani”, kiittelee Sami, kokenut käräjillä kävijä ja välimies.

Olihan Samille hyötyäkin siitä, että velipoika opiskeli juridiikkaa. Petteri oli Etelä-Suomalaisen Osakunnan isäntä ja sihteeri. Vappuna 1987 hän järkkäsi Samin ESO:n vappubileisiin jonon ohi.

”Enhän mä ollut silloin vielä edes opiskelija, aloitin vasta syksyllä”, toteaa Sami hölmistyneenä.

”Ja hyvin viihdyit siellä, nukuit lattialla pari tuntia ennen Ullanlinnanmäelle lähtöä,” toteaa Petteri.

Juridiikkaan liittyviä yhteisiä lapsuusmuistoja ei juuri ole, veljekset kiittelevät. Sen sijaan vuoden 1979 kesälomareissu läpi Euroopan on jäänyt elävästi mieleen.

”Isä pakkasi meidät pikku-bemariin ja lähdettiin Ruotsin kautta kohti etelää. Alkumatkasta ihailin saksalaisia linnoja, sitten en enää jaksanut nostaa katsettani Aku Ankasta”, Petteri kertoo.

”Olihan se hienoa olla Venetsiassa viikko. Asuttiin Lidon saarella ja yhtenä iltana isä ja äiti lähtivät kasinolle pelaamaan ja me saimme jäädä kahdestaan hotelliin,” muistelee Sami.

”Seuraavana päivänä isä ja äiti kertoivat seuranneensa, kuinka korttipöytään ohimennen istahtanut mies asetti panokseksi keskivertosuvun omaisuuden verran panosta – ja voitti”, jatkaa Petteri.

Nykyisin veljeksillä on yksi yhteinen traditio. Rasvaisen meksikolaisruuan syöminen Helsingin keskustan eri kuppiloissa.

”Käymme lounaalla kerran kuussa. Paikalla ei ole väliä, kunhan ruoka on mahdollisimman epäterveellistä.”

Ja juridiikkaan liittyvä geenimutaatio jatkuu seuraavassa sukupolvessa. Petterin abiturienttipoika valmistautuu juuri oikeustieteellisen pääsykokeisiin. Samin vaimokin on juristi ja kolmesta lapsesta kaksi opiskelee oikeustieteellisessä. Kolmas lapsi opiskelee sosiaalipsykologiaa.

”Hän varmaan yrittää ymmärtää meitä muita. Onhan siinä ihmisellä kestämistä neljän juristin keskellä!”

Petteri Uoti

Oppiarvo ja titteli: Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari ja asianajaja

Syntymävuosi: 1963

Pääsi oikeustieteelliseen: 1982

Monesko pyrkimiskerta: ensimmäinen

Lempilause juridiikassa: Asioilla on tapana järjestyä.

Vaihtoehtoammatti: hotelli-ravintolan pitäjä

Sami Uoti

Oppiarvo ja titteli: OTK, asianajaja

Syntymävuosi: 1966

Pääsi oikeustieteelliseen: 1987

Monesko pyrkimiskerta: toinen

Lempilause juridiikassa: Otetaan välillä vähän happea.

Vaihtoehtoammatti: historiantutkija