Maaseutu- ja saa­ris­toa­luei­den elinvoimasta ajantasaista tilannekuvaa

Miltä elämä näyttäytyy erilaisilla maaseutu- ja saaristoalueilla ja mitä asioita on huomioitava niiden ja koko maan kehittämisessä? Edellytykset elinvoimaisen maaseudun ja saariston kehittämiselle ovat ratkaisevan tärkeitä useiden yhteisesti ja kansallisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellaan poikkihallinnollisesti maaseutupoliittista selontekoa, jonka tehtävänä on muodostaa kokonaiskuvan maaseutu- ja saaristoalueiden nykytilanteesta, tulevaisuudesta ja keskeisistä poikkihallinnollisista toimista maaseutu- ja saaristoalueiden elinvoiman uudistamiselle. 

Maaseudun tilannekuvan muodostaminen on edennyt suunnitelmallisesti. Tilasto- ja tutkimustietoa on koottu aiheesta runsaasti. Tähän asti muodostettua tilannekuvan yhteenvetoa esiteltiin ja keskustelutettiin eduskunnan maa-  ja metsätalousvaliokunnan avoimessa tilaisuudessa. 

Edellinen valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko annettiin eduskunnalle vuonna 2009. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula (ps) painotti toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia vuoden 2009 jälkeen. Ajantasaisen tilannekuvan saamiselle on tarvetta ja tilausta, hän totesi. 
Valtiosihteeri Päivi Nerg korosti kestävän ja elinvoimaisen maaseudun merkitystä koko Euroopalle. 
Maaseutu- ja saaristoalueiden tilannekuvan yhteenvedon esitteli Antonia Husberg, neuvotteleva virkamies maa- ja metsätalousministeriöstä. Tilannekuva sisältää tietoa väestökehityksestä, nettomuuttoliikkeestä, asumisesta ja palveluista, yrittäjyydestä sekä kansalaistoiminnasta. Husberg totesi, että erot esimerkiksi asumisessa ja asuntokuntien tuloissa ovat suurempia maaseutualueiden välillä kuin kaupungin ja maaseudun välillä. Hän valotti kansallisella tasolla erilaisten maaseutualueiden tilannetta ja erityispiirteitä myös eri väestöryhmien ja palvelujen ja niiden saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmista sekä yrittäjyyden ja julkisten rahavirtojen kohdentumisen kannalta. Hän esitti lyhyesti maaseutualueisiin liittyviä ja niille eri tavalla kohdistuvia suurien sektoreiden arvonlisäystavoitteita sekä valotti niin monipaikkaisuuden kuin kansalaistoiminnan roolia ja merkitystä maaseutu- ja saaristoalueilla. 

Tilaisuudessa kuultiin tutkimuksen puolelta kolme kommenttipuheenvuoroa, jotka syvensivät ja tähdensivät tilannekuvaa.

Professori Teemu Makkonen Itä-Suomen yliopistosta korosti huoltovarmuuden näkökulmasta, että 
elinvoimaiset maaseutualueet ovat Suomen ruokajärjestelmän perusta. Väestö- ja työpaikkamäärältään supistuvat maaseutumaiset kunnat ovat kokoaan suurempia, jos tarkastellaan niiden merkitystä taloudelliselle huoltovarmuudelle. Negatiivinen väestökehitys on suurin ratkaistava haaste, joka vaikuttaa elinvoiman heikentyvään kierteeseen. Seuraukset ovat kansalliset.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik toi esiin kolme kasvun mahdollisuutta supistuville alueille. Suomeen on mahdollista kehittää esimerkiksi kasviproteiiniketju. Myös kaurassa on suuria mahdollisuuksia arvonlisäykselle jatkojalostuksen kautta. Marjasektori tarjoaa kasvun mahdollisuuksia uusille alueille Suomessa. 

Talouden ja huoltovarmuuden lisäksi myös sosiaalisella näkökulmalla on suuri merkitys maaseudun kehitykseen. Akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti Jyväskylän yliopistosta kertoi maaseudun asuttavuudesta nuorisotutkimukseen pohjautuen. Maaseuduilla asuvien nuorten elämän tilanteisiin vaikuttavat useat eri tekijät. Kulkemisen edellytys ja pitkät välimatkat kuuluvat perustekijöihin. Vehkalahti toi myös esille sen, että päätös maaseudulta lähtemiseen ei ole yhtäkkinen eikä palaudu yhteen tekijään. Kuten ei myöskään maaseudulle palaaminen. Yhteiskunnan asenteet vaikuttavat nuoriin ja heidän kotiseutusuhteeseensa – tarvetta on positiiviselle puheelle maaseudusta niin kotona kuin mediassa. Paikallisissa yhteisöissä kaivataan enemmän suvaitsevaisuutta ja avoimuutta.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet evästivät valmistelua. Kansanedustajat huomioivat maaseutupoliittisen selonteon tilannekuvan laajuutta ja eri asioiden yhteisvaikutuksien tunnistamisen merkitystä. Useiden hallinnonalojen päätökset vaikuttavat elinvoimaisten maaseutu- ja saaristoalueiden edellytyksiin. Evästyksissä nostettiin esille monipaikkaisuuden ja työn muutokset, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta, viljelijöiden merkitystä paikallisyhteisöissä sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon tärkeyden. Keskustelussa nostettiin esille, miten tärkeä merkitys päättäjien puheella on kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelussa – tärkeää on löytää kestäviä ratkaisuja maaseutualueiden toimijoiden ja maa- ja metsätalouden kannalta. Myös erilaisten ihmisten vastaanottavaisuutta painotettiin, sillä maaseutualueille tarvitaan uusia asukkaita. 

Maaseutupoliittisen selonteon tilannekuvasta tulee laajempi versio avoimeen verkkokuulemiseen kesän aikana. Verkkokuuleminen toteutetaan otakantaa.fi-palvelussa. Tilannekuva ja siihen liittyvät analyysit valmistuvat syksyn aikana. Tilannekuvaan saatuja evästyksiä hyödynnetään selonteon jatkovalmistelussa. Selonteon valmisteluun kuuluu tilannekuvan lisäksi analyysit, visiotyö ja poikkihallinnolliset kehittämissuositukset. Valtioneuvoston on määrä antaa maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle tämän hallituskauden aikana.

Lähde ja lisätietoja: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.