MAL-sopimusten neu­vot­te­lu­tu­lok­set saavutettu

MAL-sopimuksilla luodaan edellytyksiä kaupunkiseutujen kasvulle ja saavutettavuudelle. Sopimuksilla valtio ja kaupunkiseutujen kunnat edistävät tarpeita vastaavaa asuntokaavoitusta ja -tuotantoa, kestävää ja vähäpäästöistä yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä niihin liittyviä infrastruktuuri-investointeja.

Ympäristö- ja ilmastoministerin valtiosihteeri Mika Nykänen on tyytyväinen, että MAL-sopimukset ovat vakiintuneet välineeksi, joilla voidaan tukea kaupunkiseutujen kasvua ja kehitystä pitkäjänteisesti.

”MAL-sopimuksissa sovitut toimenpiteet tukevat kaupunkiseutujen kestävää kasvua ja edistävät sujuvaa liikkumista eri kulkumuodoilla. Olen tyytyväinen, että pystymme tällä MAL-kaudella rahoittamaan esimerkiksi Vantaan ja Tampereen ratikoiden rakentamista. Näillä hankkeilla on merkittävä asuntotuotantoa ja muita investointeja vauhdittava vaikutus”, sanoo valtiosihteeri Nykänen.

Kaupunkiseutujen väestömäärän ennustetaan jatkavan voimakasta kasvua, joten asuntotuotannon vauhdittaminen on yksi keskeisiä sopimusten tavoitteita. Haastavassa asuntorakentamisen suhdannetilanteessa MAL-sopimuksilla luodaan edellytyksiä myös tulevalle asuntorakentamiselle. Tavoitteena on suunnata asuntotuotantoa siten, että se tukee kestävää liikkumista ja yhdyskuntarakennetta. Erona aiempiin MAL-kausiin sopimuksiin ei sisälly valtion tukeman Ara-asuntotuotannon minimiosuutta seutujen asuntorakentamisesta.

Sopimusten mukaan valtion maaomaisuuden luovuttamista selvitetään yhteistyössä kuntien kanssa. Luovuttamisilla luotaisiin mahdollisuuksia kaupunkikehittämiselle. Selvitettäviä alueita on tunnistettu Helsingissä Ilmalassa sekä Espoossa ja Kirkkonummella. Lisäksi on sovittu ehdollisista maanluovutuksista valtion ja Vantaan kaupungin välillä, mikä mahdollistaa rakentamista Vantaan ratikan läheisyydessä.

Liikennejärjestelmän kehittämisessä tavoitellaan kestävää, turvallista ja toimivaa liikennejärjestelmää kaupunkiseuduilla. Investoinnit liikenneverkkoon mahdollistavat kaupunkiseutujen kasvua ja kehitystä. MAL-sopimuksissa valtio sitoutuu kaupunkiseutujen saavutettavuutta ja kestävää liikkumista edistäviin hankkeisiin yli 570 miljoonan euron rahoituksella. MAL-sopimuksiin sisältyy myös tiehankkeita, joita rahoitetaan MAL-sopimuksiin sisältyvän rahoituksen lisäksi lähes 300 miljoonalla eurolla. MAL-sopimusten ja niihin sisältyvien tiehankkeiden rahoitus on osa hallitusohjelman määräaikaista investointiohjelmaa, joka perustuu valtion omaisuuden myyntituloihin.

Valtion rahoitusta kohdennetaan raide- ja kaupunkiraitiotiehankkeisiin, joilla tuetaan kaupunkiseutujen elinvoimaa ja luodaan edellytyksiä kasvulle. Nyt solmittavilla sopimuksilla valtio sitoutuu avustamaan muun muassa Vantaan raitiotien toteuttamista, Tampereen raitiotien jatkon rakentamista ja Turun raitiotien jatkosuunnittelua. Kaupunkikehitystä tukevat myös esimerkiksi Oulun henkilöratapihan kehittäminen sekä valtatien 4 ja sen ympäristön kehittäminen Jyväskylän Palokassa ja Lahdenväylällä Helsingissä. Tiehankkeista sopimuksiin sisältyvät muun muassa valtakunnallisesti merkittävän E18-tien kehittäminen Raision kohdalla Turun seudulla ja valtatien 12 kehittäminen välillä Mankala–Tillola Lahden seudulla.

MAL-sopimuksissa osoitetaan rahoitusta myös hankkeille, joilla parannetaan liikenteen turvallisuutta. Lisäksi hankkeilla edistetään esimerkiksi kävelyä, pyöräliikennettä ja lähijunaliikennettä sekä korjataan juna-asemia. Kaikki kaupunkiseudut sitoutuvat myös joukkoliikenteen kehittämiseen. Sopimuksilla kunnat sitoutuvat edistämään liikenteen digitalisaatiota, varautumaan maankäytössä vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämiseen EU-velvoitteisiin vastaamiseksi sekä kaavoittamaan tarvittavat raskaan liikenteen taukopaikat ja Helsingin seudulla lähijunaliikenteen varikot.

Liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne pitää tärkeänä, että valtion tiukassa taloudellisessa tilanteessa MAL-sopimuksissa sovittavat toimenpiteet nähdään osana kokonaisuutta, jolla parannetaan liikennejärjestelmän toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä. 

”Kaupunkiseutuja tulee kehittää osana kokonaisuutta, joka edistää sujuvampaa arkea. Sopimukset sisältävät esimerkiksi merkittäviä tiehankkeita, jotka palvelevat sekä kansalaisten että elinkeinoelämän tarpeita.”

MAL-sopimusten ohella valtio edistää kaupunkiseutujen kasvua ja kehitystä myös muilla väylähankkeilla. Näihin kuuluvat muun muassa pääradan kehittäminen, Tampereella käynnissä oleva ratapihan kehittäminen, Jyväskylän seudulla valtateiden 4 ja 9 kehittäminen sekä vuonna 2025 alkava valtatien 5 kehittäminen välillä Leppävirta-Kuopio. Lisäksi suurten ratahankkeiden toteutusta ja suunnittelua edistetään hankeyhtiöissä hallitusohjelman mukaisesti.

MAL-sopimukset vahvistavat kaupunkiseudun kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion välistä yhteistyötä. Sopimuksia on tehty vuodesta 2011 ja niistä on kehittynyt tehokas väline kehittää kaupunkiseutuja yhdessä pitkäjänteisesti ja kestävästi. Nyt neuvotelluissa sopimuksissa sovitaan kaupunkiseutujen kuntien ja valtion välillä konkreettisista toimenpiteistä vuosille 2024–2027.

Valmisteluryhmien ehdotukset MAL-sopimuksiksi siirtyvät seuraavaksi hyväksyttäviksi kuntiin. Valtio hyväksyy sopimukset valtioneuvoston periaatepäätöksellä loppuvuodesta 2024. Sopimukset on tarkoitus allekirjoittaa joulukuussa 2024. Sopimusten toimenpiteiden toteutumista seurataan vuosittain.

Valmisteluryhmien ehdotukset MAL-sopimuksiksi.

Lähde: ympäristöministeriön tiedote.