Met­sä­ka­na­lin­tu­kan­nat monin paikoin vahvat – esitys met­säs­tys­ajois­ta lausunnoille

Metsäkanalintujen kantoja seurataan heinä–elokuun vaihteessa kattavasti laskettujen riistakolmioiden avulla, minkä perusteella valmistellaan tarkemmat alueelliset ja lajikohtaiset metsästysajat 10. syyskuuta alkavalle metsästyskaudelle.

Luonnonvarakeskuksen mukaan poikastuotto on tänä kesänä ollut kaikilla lajeilla keskivertoa. Metsäkanalintuja on valtakunnallisesti tarkasteltuna kolmatta vuotta peräkkäin suunnilleen saman verran. Metson ja teeren kannat ovat edelleen Pohjois-Suomessa useilla alueilla keskimääräistä suuremmat. Lounais- ja Kaakkois-Suomessa teeri- ja pyykannat ovat paikoitellen kuitenkin heikkoja, joten myös alueellisia rauhoituksia esitetään. Pääosissa Pohjois-Suomea ja Pohjois-Karjalaa metson ja teeren metsästystä ei rajoitettaisi, joten syksyn metsästyskausi voisi jatkua 10. joulukuuta saakka. Urosmetson ja -teeren talvimetsästys sallittaisiin viime vuoden tapaan laajalla alueella.

Kainuussa metson ja teeren kannat on kuitenkin monella alueella heikentyneet selvästi, joten teeren talvimetsästys sallittaisiin vain Puolangalla. Metson talvimetsästys olisi sallittua vain Puolangalla ja Suomussalmella, ja muualla Kainuussa metson metsästys päättyisi jo 11. marraskuuta. 

Varsinais-Suomessa teeren metsästys kiellettäisiin viime vuoden mukaisesti. Pyyn metsästys olisi edelleen kiellettyä Kymenlaakson maakunnassa. Metson, teeren ja pyyn metsästysaikaa lyhennettäisiin myös laajoilla alueilla Länsi-, Etelä-, Kaakkois- ja Keski-Suomessa.

Ylä-Lapissa on riekkojen linjalaskennan alustavien tulosten mukaan tulossa harvinainen huippuvuosi, sillä kannan usean vuoden kasvun jälkeen nousu näyttää tänä vuonna jopa kiihtyneen. Keski-Lappia ja Koillismaata lukuun ottamatta riekon alho näyttää kuitenkin jatkuvan, joten muualla maassa riekon rauhoitusta jatkettaisiin edelleen. 

- Metso- ja teerikannat ovat Pohjois-Suomessa jo kolmena vuonna olleet paikoitellen laskentahistorian tiheimmät. Kattavien, talkootyönä tehtyjen riistakolmiolaskentojen ansiosta saadaan tarkkaa alueellista tietoa. Sen ansiosta voimme kohdistaa rajoituksia oikeille alueille ja hyödyntää kantoja kestävästi sallimalla pidemmän metsästyksen runsaiden kantojen alueilla. Suuri kiitos tästä kuuluu tuhansille vapaaehtoisille laskijoille, kertoo erityisasiantuntija Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Lähde ja lisätietoja: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.