Metsäkanalintukantojen kannanvaihtelu vaikuttaa metsästykseen – esitys metsästysajoista lausunnoille
Metsäkanalintujen kannat vaihtelevat vuosittain merkittävästi ja kantojen muuttuminen otetaan huomioon metsästysajoissa. Maa- ja metsätalousministeriö esittää metsästysaikoja syksyn metsästyskaudelle. Lausuntoja esityksestä voi antaa 23.8. saakka.
Riistakolmiolaskentojen avulla seurattavissa kannanvaihteluissa on jälleen viime vuosina nähtävissä syklisyyttä, jolloin kannat vuoroin nousevat ja laskevat useamman vuoden peräkkäin. Maan eri alueiden välillä ja eri lintulajeilla vuosittainen kannanvaihtelu on kuitenkin monesti hieman eri vaiheessa.
Maa- ja metsätalousministeriön esitys metsäkanalintujen metsästysajoiksi perustuu Suomen riistakeskuksen tuoreiden riistakolmiolaskentojen tulosten perusteella valmistelemaan esitykseen tarkemmista alueellisista ja lajikohtaisista metsästysajoista. Metsästyskausi alkaa 10. syyskuuta.
Esityksen valmistelussa on hyödynnetty Suomen riistakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyössä kehitettyä kanalintumallisovellusta, jolla pystytään arvioimaan monipuolisemmin lintukantojen alueellista kehitystä esimerkiksi 50 x 50 kilometrin ja 25 x 25 kilometrin ruuduilla koko maassa.
Suuressa osassa Lappia ja Koillismaata metson ja teeren kannat ovat edellisvuosien vahvalla tasolla, kun taas Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa teerikanta on laskenut merkittävästi. Etelä-Suomessa varsinkin teeren ja metson kannat ovat usealla alueella hieman kasvaneet. Pyykanta on laskenut laajoilla alueilla.
Metsästysaikoihin tulossa muutoksia
Metson metsästysaikoihin esitetään useita muutoksia eri puolilla maata. Pääosassa Lappia metsästysajat pysyisivät samana ja talvimetsästys sallittaisiin. Pohjois-Pohjanmaalla metsästysaika lyhenisi useassa kunnassa. Länsi-Suomessa metsästysaikaa pidennetään monin paikoin. Myös Pohjois-Karjalan eteläosassa metsoa saisi edelleen metsästää metsästysasetuksen pisimmän ajan mukaisesti.
Teeren talvimetsästys sallittaisiin suuressa osassa Lappia ja Koillismaata metson kanssa samalla alueella. Teerikanta on kuitenkin vähentynyt muun muassa Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, joten siellä lyhennettäisiin metsästysaikaa. Eteläisessä Suomessa metsästysaikaa pidennettäisiin monin paikoin kuukaudella, mutta Varsinais-Suomessa teerikanta on edelleen heikko, joten siellä sen metsästyskieltoa jatkettaisiin edelleen.
Pyyn metsästysaikaa esitetään lyhennettäväksi Pohjois-Suomessa kuukauden mittaiseksi. Itä- ja Länsi-Suomessa metsästysaika lyhenisi pääosin kolmesta kuukaudesta kahteen kuukauteen. Kymenlaaksossa saisi metsästää pyytä kuukauden ajan viime vuoden metsästyskiellon jälkeen.
Riekkokannan tilanne Ylä-Lapissa on viime vuoden huipun jälkeen kääntynyt selvään laskuun, mutta kanta on siellä edelleen pitkän ajan keskiarvoa tiheämpi. Riekkokannan alho näyttää monin paikoin edelleen jatkuvan, mistä syystä metsästyskieltoa laajennettaisiin Kemijärvelle ja Pudasjärvelle sekä muualla maassa riekon rauhoitusta jatkettaisiin edelleen. Muuten riekon metsästysaikoihin ei esitetä muutosta viime vuoteen verrattuna.
Lähde: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.