Mielenterveys- ja päih­de­lain­sää­dän­töä uudistetaan

Mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin jäisivät vain tahdosta riippumatonta hoitoa ja valtion mielisairaaloita koskeva sääntely. Lisäksi kumottaisiin päihdehuoltolain sääntely koskien tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämistä väkivaltaisuuden perusteella.

Sekä sosiaalihuoltolakiin että terveydenhuoltolakiin ehdotettaisiin lisättäväksi päihteiden ongelmakäytön ja päihdehäiriöiden lisäksi muu riippuvuuskäyttäytyminen.

Uudistuksen tavoitteena on parantaa mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen saatavuutta, laatua ja tarpeen mukaisuutta sekä vahvistaa asiakkaan oikeuksia saada yhdenvertaisesti tarvitsemiaan palveluja kaikissa ikäryhmissä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdessä toteuttamia palveluita koskevia pykäliä selvennettäisiin. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdessä toteuttamissa palveluissa olisi sovellettava sosiaalihuollon palvelujen, kuten sosiaalisen kuntoutuksen, antamiseen sosiaalihuoltolain säännöksiä ja hoitoon ja lääkinnälliseen kuntoutukseen terveydenhuoltolain säännöksiä. Jos näihin palveluihin sisältyy toimintamuotoja tai menetelmiä, jotka soveltuvat sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon käyttöön, kuten esimerkiksi erilaisten taitojen valmennusta, palvelu ja sitä seuraava lainsäädäntö tulisi valita asiakkaan edun parhaiten turvaavalla tavalla.

Sosiaalipäivystys ja terveydenhuolto toteuttaisivat yhdessä psykososiaalista tukea kiireellisissä tilanteissa. Kiireellisten tilanteiden psykososiaalisen tuen ensivaiheen johtovastuu olisi sosiaalipäivystyksellä. Äkillisissä järkyttävissä tilanteissa annettavan psykososiaalisen tuen sääntelyn osalta selvennettäisiin, mitä mainittu tuki tarkoittaa sosiaalihuollossa ja mitä terveydenhuollossa. Terveydenhuolto vastaa hoidossaan olevien potilaiden psykososiaalisesta tuesta ensisijaisesti.

Mielenterveyden hoito sekä päihde- ja riippuvuushoito tulisi järjestää monimuotoisesti. Tämä tarkoittaa sairaala- ja avosairaanhoidon lisäksi esimerkiksi liikkuvia ja potilaan kotiin vietäviä palveluita. Potilaalle olisi turvattava hänen tarvitsemansa terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisuus. 

Hoidon jatkuvuus olisi varmistettava esimerkiksi silloin, kun potilas siirtyy terveydenhuollon yksiköstä toiseen tai sosiaalihuollon laitos- tai asumispalveluihin. Hoitoa tulisi toteuttaa myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Päihteiden käytöstä johtuva välitön vieroitushoidon tarve kuuluisi kiireellisen hoidon piiriin. 

Sosiaalihuoltolaissa vahvistettaisiin yhteisösosiaalityötä ja etsivää työtä. Lisäksi sosiaalihuoltolaissa tarkennettaisiin, mitä sosiaalipalveluja hyvinvointialueen tulisi järjestää päihde- ja riippuvuustyön erityisinä palveluina ja mielenterveystyön palveluina. Päihde- ja riippuvuustyön erityisinä palveluina olisi järjestettävä ainakin sosiaalityötä, sosiaaliohjausta, sosiaalista kuntoutusta sekä asumispalveluja. Psyykkiseen toimintakyvyn heikkenemiseen vastaavina, mielenterveystyön kohdennettuina palveluina tulisi järjestää ainakin asumispalveluja sekä niiden osana annettavaa sosiaalityötä, sosiaaliohjausta ja sosiaalista kuntoutusta. 

Uudeksi sosiaalipalvelun muodoksi sosiaalihuoltolakiin lisättäisiin päihteitä ongelmallisesti käyttäville henkilöille päihdetyön erityisenä palveluna tarjottava päiväkeskuspalvelu. Lisäksi esityksessä vahvistettaisiin erityistä tukea tarvitsevan henkilön asemaa.

Työnohjausvelvoite laajennettaisiin koskemaan myös päihde- ja riippuvuushoitoa. Nykyisin se on lakisääteistä mielenterveyspalveluissa.

Lähde ja lisätietoja: sosiaali- ja terveysministeriön tiedote.