Ministeri Ikonen: Kuntien rooli Suomen elinvoiman vahvistamisessa ja varautumisen kehittämisessä on merkittävä

”On tärkeää, että koko Suomi pysyy ja kehittyy elinvoimaisena ja kuntien ja kaupunkien rooli kasvun mahdollistajina tunnistetaan. Tämä elinvoimarooli korostuu kuntien ja kaupunkien työssä tulevaisuudessa entisestään”, ministeri Ikonen muistutti. 

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille vuonna 2023, ja työ- ja elinkeinopalvelut puolestaan siirtyvät valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa.  

Kuntatalouden sopeutuspaine kasvaa tulevaisuudessa. Kuntien talouden liikkumavara on kaventunut huomattavasti sote-uudistuksen jälkeen ja palveluverkon ennakoivan suunnittelun ja investointien tarveharkinnan tärkeys kunnissa korostuvat entisestään. Hallitus tukee kuntien työtä muun muassa purkamalla kuntien työtä ja palvelujen järjestämistä tarpeettomasti jäykistäviä normeja ja kompensoimalla sote-siirron rahoituslaskelmiin liittyvää odotettua merkittävämpää valtionosuusvähennystä kunnille, ministeri Ikonen sanoi. 

Kuntaliiton keväällä julkistamien laskelmien mukaan vuonna 2030 Suomessa on 80 000 peruskouluikäistä vähemmän kuin nyt. Kun vielä viitisentoista vuotta sitten Suomessa syntyi vuosittain noin 60 000 lasta, syntyy nykyään enää vain reilut 43 000 lasta. 

”Väestökehitys, ja etenkin lasten määrän väheneminen, haastaa suomalaista yhteiskuntaamme kenties voimakkaammin kuin vielä osaamme kuvitellakaan. Pudotus on valtavan suuri. Yhdistettynä kuntien väliseen muuttoliikkeeseen, ovat seuraukset monille kunnille jopa dramaattiset. Kuntapalveluista se vaikuttaa luonnollisesti ensimmäisenä, ja eniten perusopetuksen järjestämiseen. Tuo vuosi 2030 ei ole enää jossain kaukana tulevaisuudessa, vaan kuntapolitiikan ja -päätöksenteon syklissä se on käsissä aivan pian”, ministeri Ikonen sanoi ja haastoi kuntia pohtimaan tulevaisuuteen kantavia ratkaisuja jo nyt. 

”Meillä on edessämme faktoja ja ennusteita, jotka pakottavat ajattelemaan toisin. Nyt jos koskaan on tärkeää ajatella, miten asioita tehdään tulevaisuudessa. Visioida, haastaa, katsoa rohkeasti kohti uudenlaisia ratkaisuja ja uudenlaisia kokeilujen ja yhteistyön malleja. Noin joka viidennessä kunnassa on tällä hetkellä jäljellä enää yksi peruskoulu. Siinä tilanteessa ei kunnan omaa palveluverkkoa voi enää karsia, vaan katseet on käännettävä kuntien väliseen yhteistyöhön ja laajempaan alueelliseen tarkasteluun”, ministeri Ikonen sanoi. 

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnistynyt työryhmätyö, jonka tavoitteena on etsiä strateginen näkemys perusopetuksen järjestämiseen. Kehittämisessä lähtökohtana on lapsen oikeuksien toteutumisen vahvistaminen.  

”Tämän kansallisen tarkastelun lisäksi kannustan kuntia ottamaan tulevaisuutensa omiin käsiinsä ja miettimään, mitkä olisivat ne paikallisesti parhaat ratkaisut.” 

Ministeri huomautti puheessaan, että haasteissa ja uudistuksissa kunnat ovat usein valtiota ketterämpiä.  

”Kaikilla kunnilla on käsissään yksi ehdoton ja yhteinen kehityksen valttikortti: ne ovat usein notkeita ja kekseliäitä ottamaan matalalla kynnyksellä uusia ratkaisuja kokeiluun tai käyttöön, etsimään paikallisesti toimivia tapoja.” 

Ministeri Ikonen kertoi kuntajohtajille, että meneillään olevassa kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä on selvitetty laajasti demografisten tekijöiden vaikutuksia kuntien talouteen ja nämä on huomioitu valmistelussa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on tutkinut kuntien peruspalvelujen valtionosuuden ikärakennepainoja, jotka saatetaan vastaamaan kunnille jääviä valtionosuustehtäviä. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu ensimmäistä kertaa myös muiden valtionosuuskriteerien painoarvoja osana uudistusta.  

”Keskeisenä lähtökohtana uudistukselle on varmistaa, että eri kokoisilla kunnilla on edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut kaikkialla Suomessa”, ministeri Ikonen sanoi. 

Hallituksen esitys kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän muutoksista lähtee lausuntokierrokselle syksyllä 2024, ja esitys annetaan eduskunnalle vuoden 2025 keväällä. Voimaan uusi lainsäädäntö astuu vuoden 2026 alussa.  

Ikonen nosti puheessaan esiin myös alueellisen varautumisen. Ministeri Ikonen ja sisäministeri Mari Rantanen asettivat kesällä yhteisen, alueellisen varautumisen yhteistyön ja tilannekuvatoiminnan kehittämishankkeen.

Hankkeessa selvitetään ja arvioidaan, miten varautumisen alueellista yhteistyötä, koordinaatiota ja alueellista tilannekuvatoimintaa ja siihen liittyvää valtion tilannekuvatoimintaa tulisi uudistaa siten, että se tukisi häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallintaa mahdollisimman tehokkaasti sekä valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden että muiden alueilla yhteiskunnan kriittisiä toimintoja ylläpitävien kannalta. Hankkeen tuloksia on tarkoitus olla käytettävissä jo keväällä 2025. 

Hankkeeseen liittyen valtiovarainministeriö järjestää syyskuussa kaikille kunnille tarkoitetut alueittaiset tilaisuudet varautumisesta. Tarkoituksena on saada kattava käsitys kuntien varautumisen tilanteesta ja kertoa samalla kunnille varautumisen ajankohtaisista asioista.  
 
”Myös kunnat ja kaupungit ovat merkittäviä turvallisuuden tuottajia koko Suomen kannalta, ja kuntien toiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa on kriittistä koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Valtion, alueiden ja myös kuntien on helpompi toimia yhä sujuvammin eri tilanteissa, kun ne tuntevat muun julkishallinnon tilannekuvan. Tätä hallitus haluaa nyt vahvistaa”, painotti ministeri Ikonen puheensa lopuksi.

Lähde: valtiovarainministeriön tiedote.