Ministeriöiden tu­le­vai­suus­kat­saus tarjoaa eväitä pää­tök­sen­te­ki­jöil­le

Pitkittynyt koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kiihtyvä ilmastonmuutos on johtanut Suomen ja koko maailman tilanteeseen, jossa tulevaisuus näyttää varsin epävarmalta. Epävarmassa tilanteessa päätöksenteko on vaikeaa. Suomessa pidetään eduskuntavaalit keväällä 2023, ja uuden hallitusohjelman pitäisi linjata lähivuosien politiikasta.

Ministeriöt julkaisevat tulevien päättäjien tueksi yhteisen tulevaisuuskatsauksen, joka antaa kattavan kuvan nykytilanteesta sekä näkymiä siihen, miten haasteita voisi ratkaista. Katsaus julkaistaan ensi kertaa helppokäyttöisenä verkkojulkaisuna, jota voi selata hakutoiminnon tai teemojen kautta.

Toimintaympäristömme asettaa Suomelle tulevina vuosina monenlaisia haasteita, joihin on kyettävä vastaamaan paitsi nopeasti, myös pitkän aikavälin vaikutukset huomioiden. Kansainvälinen tilanne on poliittisesti ja taloudellisesti epävakaa ja turvallisuusympäristömme on syvässä muutoksessa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on entisestään kasvattanut suurvaltajännitteitä ja heikentänyt sääntöpohjaiseen kansainvälisen järjestelmän ja monenkeskisen yhteistyön edellytyksiä ja vaikuttavuutta. Samaan aikaan on selvää, ettei kärjistyviin globaaleihin haasteisiin voida vastata ilman voimakasta kansainvälistä yhteistyötä. Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys on Euroopan unioni, jonka jäsenenä olemme vaikuttamassa tehokkaasti myös ulkoiseen toimintaympäristöömme.

Ilmastonmuutos ja luontokato tunnistetaan globaalisti merkittävimmiksi uhkiksi, jotka heikentävät elämän perusedellytyksiä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Suomessakin esimerkiksi sään ääri-ilmiöinä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisenä. Vaikutukset koskettavat kaikkia sektoreita ja toimijoita yhteiskunnassa. Ne kasvattavat myös ruokaturvaan, vesihuoltoon ja pandemioihin liittyviä riskejä. Luonnonvarojen kysyntä kasvaa samalla kun niitä ylikulutetaan, pyrimme irtautumaan kriittisistä tuontiriippuvuuksista ja hinnat nousevat. Näiden vuoksi korostuu tarve tehostaa kiertotaloutta ja raaka-aineiden käyttöä, korvata tuotteita ja energiaa uusiutuvilla sekä kehittää vihreän siirtymän ratkaisuja.

Lähiajan talousnäkymät ovat synkentyneet sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hyökkäyksen takia länsimaat joutuivat asettamaan Venäjälle talouspakotteita, joihin Venäjä on vastannut omilla pakotteillaan. Sodan seurauksena energian ja raaka-aineiden hinnat kuten myös ruuan hinnat ovat lähteneet voimakkaaseen nousuun. Lähitulevaisuudessa tarvitaan ratkaisuja, joilla voidaan turvata julkisen talouden kestävyyttä, talouskasvun edellytyksiä ja hyvinvointiyhteiskuntaa.

Talouden ja elintason kasvu perustuu pitkällä aikavälillä siihen, että työn tuottavuus kasvaa: kilpailijamaihin verrattuna Suomen tuottavuuskasvu on viimevuosina ollut heikkoa. Tuottavuutta voidaan kasvattaa muun muassa panostuksilla osaamiseen, korkeatasoiseen tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatiokyvykkyyteen. Koulutustaso on kuitenkin jäänyt jälkeen keskeisistä kilpailijamaista ja suhteellinen osaamistaso on heikentynyt. Suomen T&K-menojen suhde bruttokansantuotteeseen on pysynyt alle kolmessa prosentissa, vaikka tavoitetaso on asetettu neljään prosenttiin.

Digitalisaatio tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia kasvattaa tuottavuutta ja hyvinvointia sekä edistää vihreää siirtymää. Teknologiset läpimurrot ja monet sosiaaliset innovaatiot ovat riippuvaisia siitä, että kehittäjillä on käytettävissä luotettavaa avointa dataa, jota voi hyödyntää laaja-alaisesti. Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet voidaan hyödyntää turvallisesti ja luotettavasti, jos lainsäädäntö on ajan tasalla ja kyberturvallisuudesta on huolehdittu.

Julkisen talouden tasapaino linkittyy vahvasti myös hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuteen. Sen osalta on keskeistä väestönkasvu, jota tukee sekä väestö- että maahanmuuttopolitiikka. Työikäisten suhteellinen osuus Suomessa vähenee, kun väestö ikääntyy ja nuoret ikäluokat pienenevät. Pula osaavasta työvoimasta on merkittävä kasvun este. Suomeen tarvitaan yhä enemmän työvoimaa ulkomailta. Suomi ja Eurooppa kilpailevat parhaista osaajista muun maailman kanssa. Eriarvoisuus ihmisten välillä uhkaa kasvaa, oli kyse sitten tuloista, terveydestä tai koulutuksesta. Myös alueellinen eriytyminen on lisääntynyt.

Lähde ja lisätietoja: valtioneuvoston tiedote.