Mitä muutoksia uusi yh­teis­toi­min­ta­la­ki toi työsääntöihin?

Mitä muutoksia uusi laki toi siis tullessaan? Lain soveltamisala säilyi ennallaan ja myös työvoiman vähentämistä koskeva sääntely säilyi hyvin pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta samanlaisena.

Suurin muutos on ”jatkuvan vuoropuhelun” sisällyttäminen lakiin. Sillä korvattiin nykyiset säännökset henkilöstön edustajille annettavista tiedoista ja yrityksen yleisten suunnitelmien, periaatteiden ja tavoitteiden käsittelystä. Muun muassa henkilöstö- ja koulutussuunnitelma korvataan työyhteisön kehittämissuunnitelmalla. Hallintoedustusta koskeva laki kumottiin ja säännökset siirretään pienin muutoksin yhteistoimintalakiin.

Työsäännöt ovat voineet koskea hyvin monenlaisia asioita, eikä niiden sisältöä ole määritelty laissa tarkasti. Tyypillisiä työsäännöin säänneltyjä asioita ovat muun muassa työsuhde-etujen (esimerkiksi matkapuhelimen) käyttö, käytännöt sairauspoissaoloista ja perhevapaista ilmoittamisesta, varoitus- ja kulkulupakäytännöt, työpaikalla oleskelua työajan ulkopuolella koskevat pelisäännöt, työpaikalle tuotavia vieraita koskevat ohjeet sekä toimitilojen, työasusteiden ja laitteiden käyttöä koskevat määräykset.

Aiemman yhteistoimintalain mukaan työsäännöistä ja niiden muuttamisesta oli sovittava. Työsäännöt eivät saa olla työntekijöiden vahingoksi ristiriidassa lakien tai sopimusten kanssa. Ne eivät myöskään poista työnantajan työnjohto-oikeutta, mutta voivat joissakin tapauksissa käytännössä rajoittaa sitä. Tarkan työsääntöjen sisältöä koskevan sääntelyn puuttuessa syntyy joskus epäselvyyttä siitä, onko joku työpaikalla noudatettava periaate tai käytäntö työsääntö vaiko ei. Yleistä vastausta tällaiseen pulmaan on vaikea antaa.

Kuten edellä on todettu, ei uusi laki sisällä työsääntöjä koskevaa sääntelyä lainkaan. Tästä seuraa se, että uuden lain voimassa ollessa mahdollisesti käyttöön otettavien työsääntöjen asema määräytyy sen mukaan, mitä työpaikalla sovitaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantaja voi harkita, ryhdytäänkö työpaikalla sopimaan työsäännöistä vai antaako työnantaja toimintaohjeita toimivaltansa rajoissa, lakien ja sopimusten velvoitteet huomioiden.

Uuden yhteistoimintalain siirtymäsäännöksen mukaan aiemman lain voimassa ollessa sovitut ja toistaiseksi voimassa olevat työsäännöt on puolin ja toisin irtisanottavissa kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu.

**********

Kirjoittajista:
Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.