Mitä riskejä liittyy virkasuhteen ja työsopimuksen päättämiseen kunnassa tai hyvinvointialueella?
Työnantajan on toimittava työ- tai virkasuhdetta päättäessään huolellisesti palvelussuhteesta riippumatta. Asianajaja Joel Uusi-Oukari Asianajotoimisto Roihusta kertoo, miksi virkasuhteen päättämiseen liittyy työnantajalle enemmän haasteita ja riskejä.
1. Jatkuvuusperiaate
Kummankin palvelussuhteen päättäminen edellyttää työnantajalta laissa säädettyä perustetta.
Vaikka työsopimus olisi päätetty ilman laillista perustetta, työntekijällä ei ole oikeutta palata tehtäviinsä. Työnantajan on maksettava työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä enintään 24 kuukauden palkka. Tuomittavan korvauksen määrää voi alentaa esimerkiksi se, että työntekijä on omalla toiminnallaan antanut aihetta työsuhteen päättämiselle.
Ilman laillista perustetta päätetty virkasuhde voidaan muutoksenhaun kautta palauttaa takaisin voimaan. Tällöin viranhaltija voi palata töihin ja työnantajan on korvattava virkasuhteen keskeytysajalta aiheutunut ansionmenetys. Korvausvelvollisuuteen ei vaikuta se, onko viranhaltija käyttäytynyt moitittavasti tai antanut aihetta virkasuhteen päättämiselle.
2. Menettely
Jos työsuhteen päättämiselle on ollut laillinen peruste, mutta työsuhdetta päätettäessä ei ole noudatettu oikeaa menettelyä, se ei yksinään muodosta työnantajalle korvausvelvollisuutta.
Jos virkasuhteen päättäminen on tapahtunut virheellisessä järjestyksessä, esimerkiksi niin että viranhaltijaa ei ole kuultu oikein, virkasuhteen päättämispäätös voidaan kumota ja virkasuhde palaa takaisin voimaan. Viranhaltijalain 44 §:n 2 momentti antaa työnantajalle mahdollisuuden korjata menettelyvirheen jälkikäteen edellyttäen, että virkasuhteen päättämiselle on ollut peruste.
3. Perusteet
Työsuhteen päättämisen jälkeen työnantaja voi vedota uusiin tai muihinkin päättämisperusteisiin, kuin mitä työsuhdetta päätettäessä on esitetty. Viranhaltijan kohdalla työnantaja voi vedota vain sellaisiin päättämisperusteisiin, joista viranhaltijaa on ennen päättämistä kuultu, eikä jälkikäteen voida esittää uusia syitä.
4. Muutoksenhaku
Työsuhteen päättämisriidat käsitellään yleisessä tuomioistuimessa pääsäännön mukaan suullisessa menettelyssä. Virkasuhteen päättämisen laillisuus käsitellään hallintotuomioistuimessa, jossa pääsääntönä on kirjallinen menettely. Viranhaltijan riski oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta on matalampi kuin työntekijällä, mikä madaltaa kynnystä ryhtyä oikeustoimiin palvelussuhteen päättämisen takia.
Muista nämä keskeiset seikat henkilöperusteisessa virkasuhteen päättämismenettelyssä:
- Virkasuhteen päättämismenettelystä on säädetty viranhaltijalain 43 §:ssä ja hallintolain kuulemissäännökset tulevat sovellettavaksi täydentävinä.
- Viranhaltijalle annetaan etukäteen kutsu kuulemistilaisuuteen koskien virkasuhteen päättämistä. Kutsu on suositeltavaa pyrkiä antamaan ainakin noin viikkoa ennen kuulemista. Viranhaltijalle on ilmoitettava, että kuuleminen koskee nimenomaan virkasuhteen päättämistä. Kutsussa on ilmoitettava viranhaltijalle hänen oikeudestaan käyttää avustajaa tai valtuuttaa toinen käyttämään oikeuksia puolestaan.
- Kutsussa on selostettava kaikki harkitut virkasuhteen päättämisen syyt ja niihin liittyvät selvitykset. Työnantaja ei voi myöhemmin vedota virkasuhteen päättämiseksi sellaisiin seikkoihin, joista viranhaltijaa ei ole kuultu.
- Jos kuulemismenettelyssä havaitaan myöhemmin puutteita, työnantaja voi korjata jälkikäteen menettelyvirheen viranhaltijalain 44 §:n 2 momentin mukaisessa menettelyssä.
- Taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa yhteistoimintamenettely korvaa kuulemisvelvoitteen. Virkasuhteen irtisanominen taloudellisella ja tuotannollisella perusteella edellyttää aina työvoiman käytön vähentämistä koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden käymistä ennen päätöksentekoa.
Kirjoittaja Joel Uusi-Oukari
Juristikirje
Juristikirje tarjoaa joka toinen viikko asiantuntijahaastatteluja sekä juttuja juridiikan ilmiöistä ja ihmisistä. Juristikirje tuntee suomalaisen juristin!