Ul­ko­mi­nis­te­riöl­tä ohjeet yrityksille pakotteiden kiertämisen tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi

Ulkoministeriö on julkaissut Venäjä-pakotteita käsittelevillä sivuillaan ohjeet, joiden avulla yritykset voivat tunnistaa ja ehkäistä pakotteiden kiertämistä. Ohjeistuksessa on käytännön neuvoja riskiarvion ja pakoteselvitysten tekemiseen, ja siihen on listattu varoitusmerkkejä, joita yritys voi hyödyntää, kun se arvioi pakotteiden kiertämisen riskiä ulkomaankaupassaan. Lisäksi ohjeessa on linkit Euroopan komission julkaisemiin listauksiin tuotteista, joilla on pakotteiden toimeenpanon kannalta erityistä merkitystä.

EU:n Venäjä-pakotteet ovat EU:n laajimmat ja monialaisimmat pakotteet. Pakotteiden toimeenpano kuuluu kaikille – niin kansalaisille, yrityksille, kunnille, kaupungeille kuin viranomaisille. Pakotteiden voimassaololle ei ole näkyvissä loppua, kertoo ulkoministeriön pakotetiimin tiiminvetäjä Pia Sarivaara.

Pakotteet purevat, mutta pakotteiden kiertäminen kolmansien maiden kautta on haaste niiden toimeenpanolle erityisesti EU:n rajavaltioissa.

Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFITin mukaan pakotteet ovat kokonaisuudessaan vähentäneet huomattavasti Venäjän tuontia monissa pakotteiden alaisissa tuotteissa. Pakotteiden kiertämisen arviointi on vaikeaa, mutta ulkomaankauppatilastot antavat viitteitä niiden mahdollisesta kiertämisestä kolmansien maiden kautta.

Esimerkiksi erilaisten sotateknologiassa käytettävien elektronisten komponenttien ja niiden valmistamiseen tarvittavien laitteiden (ns. high priority battlefield items) vienti EU:sta Venäjälle on loppunut pakotteiden myötä. Samanaikaisesti näiden tavaroiden vienti sekä EU:sta IVY-maihin että IVY-maista Venäjälle on kuitenkin kasvanut voimakkaasti. Hyökkäyssodan alkamisen jälkeen EU:n näiden tavaroiden IVY-maihin kasvaneen viennin arvo vastaa noin 8:a prosenttia ennen sotaa Venäjälle suuntautuneesta viennistä.

Eräissä yksittäisissä tavaroissa osuus on kuitenkin huomattavasti suurempi, jopa 80 prosenttia. Riskit ovat suuria etenkin rajavaltioiden kohdalla. Sodan alkamisen jälkeen Suomen osuus EU:n näiden tavaroiden viennistä IVY-maihin on lähes kolminkertaistunut.    

Sarivaaran mukaan pakotteiden toimeenpanoa vaikeuttavat niiden laajuus ja monimutkaisuus, mutta myös lukuisat yritykset kiertää pakotteita. Henkilöpakotteiden osalta suurin haaste ovat monimutkaiset yritysrakenteet ja järjestelyt, joilla pyritään omistusten peittelyyn. Sektoripakotteiden vienti- ja tuontikieltoja pyritään kiertämään esimerkiksi häivyttämällä tuotteiden alkuperä kierrättämällä tuotteita kolmansien maiden kautta.

Lisäksi sektoripakotteita pyritään kiertämään ketjuttamalla toimituksia, alentamalla tuotteiden arvoa tai muuttamalla tuotteiden tullikoodeja. Kolmansiin maihin rekisteröidyillä toimijoilla voi olla sopimuksia venäläisviranomaisten kanssa.  

Yritykset ovat avainroolissa pakotteiden toimeenpanossa ja pakotteiden kiertämisen ehkäisemisessä, korostaa tiiminvetäjä Sarivaara. Tätä yritysten haastavaa tehtävää tukeakseen ulkoministeriön asiantuntijat ovat yhteistyössä EU-asiantuntijoiden kanssa laatineet yrityksille ohjeistuksen pakotteiden kiertämisen tunnistamisesta ja kiertämisen ehkäisemisestä. Yritystä ohjeistetaan tekemään riittävä riskiarvio ja tunnistamaan asiakkaansa varmistuakseen siitä, että yritys ei käy kiellettyä kauppaa pakotelistattujen tai heitä edustavien tahojen kanssa.

Myös tuonnin osalta on tarve varmistua, ettei tuotteen alkuperämaata ole muutettu ja tuotetta tuoda epäsuorasti Venäjältä.

Euroopan komission mukaan yritysten tulisi kiinnittää erityistä huomiota Venäjän hyökkäyssodassa hyödyntämiin tuotteisiin ja Venäjän teollista kapasiteettia edistäviin tuotteisiin. Komissio on julkaissut luettelot niistä tuotteista, joiden viennin ja jälleenviennin estäminen Venäjälle on erityisen tärkeää. Tällaisten tuotteiden valmistajien ja jälleenmyyjien olisi myynnin yhteydessä selvitettävä erityisellä huolella tuotteiden lopullinen käyttäjä ja määrämaa. Yritykset voivat hyödyntää edellä mainittuja komission luetteloita omissa riskiarvioinneissaan.   

”On selvää, että pakotteiden noudattamiseen liittyvät riskiarviot ja selvitystyöt vievät aikaa.”

Sarivaara suosittelee, että yritykset dokumentoivat riskiarvionsa ja selvitystyönsä, ja tarvittaessa hyödyntävät prosessissa ulkopuolista asiantuntemusta.

Yritysten tulisi tunnistaa pakotteiden kiertämistapaukset ja raportoida niistä viranomaisille. Pakotelainsäädännön rikkominen on kriminalisoitu rikoslaissa. Viranomaisilla on useita työkaluja pakotteiden kiertämiseen puuttumiseen. Pakotteita voidaan kohdistaa myös pakotteita kiertäviin tai kiertämisessä avustaviin tahoihin. Venäjällä ja kolmansissa maissa toimivia yrityksiä on jo nyt ns. vientikieltolistoilla, mikä tarkoittaa, että vientiin kyseisille yrityksille ei myönnetä vientilupia.

Osana uusinta pakotepakettia EU hyväksyi mekanismin, jolla voidaan jatkossa kieltää eurooppalaisia yrityksiä viemästä kolmansien maiden yrityksille tiettyjä tuotteita.

Pakotteiden kiertämisestä ja kiertämisen yrittämisestä on hyvä raportoida viranomaisille, sanoo Sarivaara. Julkaistun ohjeistuksen lopussa on yhteystiedot tätä varten.

Ohjeistus on tarkoitettu yritysten käytännön työssä hyödynnettäväksi, toteaa tiiminvetäjä Sarivaara. Ohjeistus ei ole velvoittava asiakirja, vaan asiantuntijatasolla laadittu muistio, jonka valmistelussa on hyödynnetty eri EU-viranomaisten ohjeita ja viranomaisten tekemiä havaintoja pakotteiden kiertämisestä.

”Ohjeistuksella pyritään tukemaan yrityksiä vastuullisessa liiketoiminnassa. Toivomme, että sen käytettävyydestä ja hyödyllisyydestä lähetetään meille palautetta. Myös muutosehdotukset ovat tervetulleita.”  

Ohjeistus on laadittu yhteistyössä erityisesti ns. rajavaltioiden (Viro, Latvia, Liettua, Puola) asiantuntijoiden kanssa. Rajavaltioihin kohdistuu erityistä painetta pakotevalvonnan osalta EU:n ulkomaankaupan toimitusten kulkiessa pääasiassa rajavaltioiden kautta. Ohjeistusta päivitetään tarvittaessa.

Lähde ja lisätietoja: ulkoministeriön tiedote.