Oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa haetaan yh­tei­sym­mär­rys­tä EU:n yhteisestä tur­va­paik­ka­jär­jes­tel­mäs­tä

Yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistus on EU-tasolla kokonaisuus, jossa haetaan tasapainoa muuttoliikkeen hallinnan velvoitteita tuovien säännösten sekä vastuuta paine- ja kriisitilanteessa tasaavien säännösten välille. Tasapainoon pyrkiminen on tärkeää, jotta luodaan toimiva ja oikeudenmukainen järjestelmä kaikille jäsenvaltioille riippumatta niihin kohdistuvan muuttoliikkeen määrästä ja luonteesta. Tavoitteena on myös saada turvapaikanhakijoiden asiat käsiteltyä sujuvasti ja laadukkaasti kaikissa jäsenvaltioissa.

Kokouksessa 8.6.2023 puheenjohtajamaa Ruotsi tavoittelee jäsenmaiden yhteistä näkemystä niin sanotusta muuttoliikkeen hallintaa koskevasta asetuksesta, joka sisältää säännökset turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevasta valtiosta ja yhteisvastuumekanismista. Nyt käsittelyssä oleva kompromissi perustuu syyskuussa 2020 annettuun Euroopan komission ehdotukseen. Yksi valtio vastaa edelleen hakemuksen käsittelystä ja asetus sisältää säännökset siitä, miten tämä valtio määritellään.

Yhteisvastuumekanismi olisi jäsenvaltioita velvoittava joustava ja osittain räätälöity järjestelmä, jolla jäsenvaltiot osoittaisivat yhteisvastuuta muuttoliikepaineen alla oleville maille. Mekanismiin osallistuminen olisi pakollista, mutta jäsenvaltiot voisivat valita millä tavalla ne osallistuvat.

Vaihtoehtoisina toimina olisivat turvapaikanhakijoiden tai erikseen sovitusti kansainvälistä suojelua saavien sisäiset siirrot, suora taloudellinen tuki tai muut tukitoimet, joita hyötyvä jäsenvaltio tarvitsee (esim. asiantuntija- tai materiaalituki). Sisäisten siirtojen osalta jäsenvaltiot voisivat ilmoittaa ne hakijaryhmät, joita ovat halukkaita siirtämään, hyötyvien jäsenvaltioiden tarpeet kuitenkin huomioiden. 

Kompromissiin pääsemiseksi asetukseen lisättäisiin myös säännös sisäisten siirtojen ja suoran taloudellisen tuen vähimmäismääristä. Komission suosituksessa esitettävä lopullinen vuosittainen tuen määrä perustuu kuitenkin aina arvioon todellisesta tarpeesta.  

Ministerikokouksessa tavoitteena on myös hyväksyä neuvoston yleisnäkemys niin sanotusta menettelyasetuksesta. Vuoden 2022 lopussa ehdotuksesta saavutettiin neuvoston osittainen yleisnäkemys, jonka ulkopuolelle jäivät vielä haastavimmat muun muassa rajamenettelyä, turvallisia maita sekä muutoksenhakumenettelyä koskevat artiklat.  

Rajamenettelyn osalta tavoitteena on tehostaa erityisesti sellaisten unionin ulkorajoilla tehtyjen turvapaikkahakemusten käsittelyä, joiden perusteella todennäköisyys saada kansainvälistä suojelua on vähäinen. Tähän pyritään kaikille jäsenvaltioille tietyissä tilanteissa pakolliseksi tulevan rajamenettelyn avulla.

Kompromissiin pääsemiseksi puheenjohtajamaa Ruotsi on esittänyt pakolliseen rajamenettelyyn tiettyjä elementtejä, joilla se mukautuisi paremmin jäsenmaiden erilaisiin tilanteisiin. Jäsenmaille määriteltäisiin muun muassa tietty tarvittava riittävä kapasiteetti hakemusten käsittelyyn sekä toimet, joita voitaisiin ottaa käyttöön, kun kapasiteetti on täyttymässä tai täyttynyt.

Riittävä kapasiteetti kattaisi sekä tarvittavan vastaanottokapasiteetin että hakemusten tutkintaan vaadittavan resurssin. Riittävän kapasiteetin olisi oltava käytettävissä jatkuvasti eli hakemuksia voitaisiin käsitellä aina se määrä, johon kapasiteettia sillä hetkellä on jäljellä. Suomen kanta on, että kompromissiehdotus voidaan hyväksyä.

Lähde ja lisätietoja: sisäministeriön tiedote.