Oikeusasiamies luovutti kertomuksensa vuodelta 2022 eduskunnan va­ra­pu­he­mie­hel­le

Vuonna 2022 kanteluita saapui 6 613 (7 732 vuonna 2021). Tämä on kautta aikojen 3. suurin kanteluiden määrä. Suurimmat kantelumäärät kohdistuivat sosiaalihuoltoon 997 (1 142), poliisiin 821 (922) ja terveydenhuoltoon 751 (1 322) sekä rikosseuraamusalaan 672 (477). Voimakkain kasvu oli rikosseuraamusalaan liittyvissä kanteluissa (40 %). Kertomusvuonna ratkaistiin 6 857 kantelua. Vastaava luku vuonna 2021 oli 7 892.

Lausuntojen ja kuulemisten määrä nousi ennätykselliselle tasolle, 168 asiaan. Koronaepidemian takia tarkastusten määrä oli edelleen normaalia alhaisempi. Vuonna 2022 tehtiin 76 tarkastusta (39 vuonna 2021).

Oikeusasiamiehen tarkastustoiminta

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen käsittelee kertomuksen puheenvuorossaan oikeusasiamiehen tarkastustoimintaa.

Kanteluiden tutkinta on käytännössä keskeisin oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnan muoto. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan kykene, halua tai ymmärrä tehdä kanteluita kokemistaan loukkauksista tai epäkohdista. Tarkastusten toimittaminen on erityisen tärkeää tällaisten ihmisten – kuten lasten, vanhusten, vammaisten tai vapautensa menettäneiden henkilöiden sekä ulkomaalaisten – oikeuksien ja kohtelun turvaamiseksi. Tarkastukset ovat tärkeitä myös muilla sellaisilla viranomaistoiminnan alueilla, joista tyypillisesti tehdään vain harvoin kanteluita. Tällaisia ovat esimerkiksi varusmiesten kohtelu, sekä turvallisuusviranomaisten salainen tiedonhankinta.

Tarkastustoiminta ja muut oikeusasiamiehen tehtävät, erityisesti kanteluiden käsitteleminen, tukevat toinen toisiaan. Tarkastustoiminnassa saatavaa tietoa ja kokemusta voidaan hyödyntää kanteluiden käsittelyssä ja päinvastoin.

Kantelumenettely on kirjallista, mikä usein rajoittaa mahdollisuutta saada monipuolista kuvaa tutkittavasta asiasta. Tarkastuksella puolestaan on mahdollisuus suulliseen vuorovaikutteiseen dialogiin sekä kohteen johdon ja henkilöstön että sinne sijoitettujen henkilöiden kanssa. Tarkastuksella saadaan autenttinen kuva tarkastuskohteesta ja sen olosuhteista. Näistä syistä tarkastukset tarjoavat hyvän tilaisuuden paitsi laillisuuden valvonnalle, myös loukkauksia ennalta estäville ja viranomaistoimintaa ohjaaville ja kehittäville oikeusasiamiehen toimenpiteille.

Oikeusasiamiehen toimenpiteiden jälkiseuranta 

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin tarkastelee puheenvuorossaan oikeusasiamiehen kannanottojen ja esitysten jälkiseurantaa. Suomalaisessa oikeus- ja hallintokulttuurissa lainalaisuutta ja lainmukaisuutta on perinteisesti kunnioitettu. Tämä on luonut toimintaympäristön, jossa oikeusasiamiehen kannanottojen ja esitysten toimeenpano on ollut tehokasta, eikä kattavalle ja systemaattiselle jälkivalvonnalle ole ollut erityistä tarvetta. Viime vuosina jälkiseurantaa on lisätty ja toimenpideratkaisuihin on aiempaa useammin liitetty pyyntö ilmoittaa, mihin toimenpiteisiin oikeusasiamiehen kannanotot ja esitykset ovat antaneet aihetta. Säädösesitysten etenemisen seuranta on systemaattista ja yleensä oikeusasiamies pyytää ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin esitys on antanut aihetta. Jos jälkiseurantaa haluttaisiin tehostaa, voisi se tapahtua nykyistä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa eduskunnan kanssa, esimerkiksi kertomuksen käsittelyn yhteydessä.

Osana oikeusasiamiehen laillisuusvalvontaa tehdään myös ihmisoikeussopimusten valvontaelinten kannanottojen ja suositusten toteuttamiseksi säädösesityksiä ja muita esityksiä. Kansallisen ihmisoikeusinstituution sisäisessä työnjaossa ihmisoikeuksien toimeenpanon seuranta on kuitenkin Ihmisoikeuskeskuksen tehtävä. Eduskunnan tiedonsaanti paranisi, mikäli ihmisoikeuskeskuksen kertomus annettaisiin eduskunnalle.

Muutoksia ja haasteita rikosseuraamusalalla

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen käsittelee puheenvuorossaan rikosseuraamusalaa. Oikeusasiamies on valvonut vankiloita vuodesta 1920 lähtien. Nykyään toimintaan kuuluu myös kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen mukaiset valvonta- ja raportointitehtävät.
 
Vankeuslainsäädäntö on yksityiskohtaista ja edellyttää soveltajaltaan osaamista. Perustuslakivaliokunta on korostanut hallintolain ja hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista vankiloissa. Kuitenkin paitsi puutteet koulutetun henkilöstön saatavuudessa, myös yleiset resurssivajeet, laitoskannan vanhentuneisuus ja jatkuva yliasutus asettavat haasteita.
 
Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa vankiloiden toiminnassa tulee esille erityisen paljon puutteita ja tämä antaa jatkuvasti aihetta kritiikkiin ja toiminnan kehittämistarpeisiin. Rikosseuraamusalaan ei silti ole aihetta kohdistaa erityisiä moitteita; huomattava osa epäkohdista on resurssipohjaisia. Taustalla ovat noin 500 henkilötyövuoden vähennykset vuosina 2005–2016. Vankiloiden resursointi on kaukana edes tyydyttävästä. Tämä näkyy ennen kaikkea puutteina vangeille tarjottavissa toiminnoissa ja niiden peruuntumisissa, sellien ovien kiinni pitämisessä ja osastojen aukioloajoissa. Resurssit vaikuttavat myös turvallisuustilanteeseen ja terveydenhuoltopalveluiden saatavuuteen. Valtioneuvoston selonteossa oikeudenhoidosta (VNS 13/2022 vp) rikosseuraamusalan resurssipula onkin nyt nostettu perustellusti vahvasti esille.

Lähde: eduskunnan oikeusasiamiehen tiedote.