Oikeusasiamies määräsi poliisin tutkimaan vaa­li­vi­ran­omais­ten menettelyä edus­kun­ta­vaa­leis­sa, muttei nostanut syytteitä

Jyväskylän tapauksessa kysymys oli siitä, että vaalilain ja oikeusministeriön sen nojalla antamien määräysten mukaan äänestäjän tuli ennakkoäänestyksessä itse sulkea vaalikuori. Jyväskylässä oli kuitenkin noudatettu käytäntöä, jonka mukaan vaalitoimitsija sulki kuoren äänestäjän puolesta.

Oikeusasiamies määräsi esitutkinnan, koska vaalikuoren sulkemisessa oli kysymys vaalitoimitsijan tehtävän kannalta keskeisestä ja sisällöltään selkeästä sääntelystä, jonka rikkomiseen saattoi ainakin teoriassa sisältyä vaalivilpin tai äänestyssalaisuuden paljastumisen vaara, jos vaalikuori jäi avoimena pöydälle äänestäjän poistuessa paikalta kantelussa kerrotuin tavoin. Virheen tekeminen äänestykseen liittyvässä ydintoiminnassa saattoi olla omiaan heikentämään luottamusta vaalitoimitsijoiden toimintaan ja vaalien asianmukaisuuteen yleisemminkin.

Hämeenlinnan tapauksessa kysymys oli siitä, että varsinaisena vaalipäivänä äänestyspaikalle tulleen äänestäjän ei annettu äänestää, koska hänen nimensä oli jo viivattu yli vaaliluettelosta, vaikka äänestäjä ei ollut ilmoituksensa mukaan vielä käynyt äänestämässä.

Oikeusasiamies katsoi, että äänioikeuden käyttöön liittyvä vaalilautakunnan epäilty virheellinen menettely oli syytä selvittää perusteellisesti, ja määräsi tässäkin asiassa suoritettavaksi esitutkinnan.

Syyteharkinnassaan oikeusasiamies totesi Jyväskylän tapauksessa ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijoiden ja heitä kouluttaneen keskusvaalilautakunnan ensimmäisen sihteerin menetelleen vaalilain ja oikeusministeriön antamien ohjeiden vastaisesti, ja luki heidän syykseen tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen. Koska vaalitoimitsijoilla ei ollut ollut erityistä syytä epäillä saamansa koulutuksen oikeellisuutta, ja koska virheellisen ohjeistuksen taustalla olivat olleet sinänsä perustellut koronapandemiaan liittyneet hygieniasyyt, oikeusasiamies katsoi huomautuksen olevan riittävä seuraamus virheellisestä menettelystä eikä syytteitä nostettu.  

Hämeenlinnan tapauksessa oikeusasiamies katsoi jääneen selvittämättä, kenen toimesta ja missä tilanteessa äänestäjän nimi oli yliviivattu vaaliluettelosta. Vaalilautakunnan jäsenet olivat vaihdelleet tehtäviään äänestyspäivän aikana. Vaikka kysymys mitä ilmeisemmin oli ollut virheellisestä yliviivauksesta, täyttä varmuutta asiasta ei äänestyspaikalla ollut voitu saada. Koska vaalilautakunnan puheenjohtaja oli yrittänyt selvittää oikeaa toimintatapaa myös keskusvaalilautakunnasta ja koska yksiselitteistä oikeusohjetta siitä, miten tilanteessa oli toimittava, ei ollut löydettävissä, oikeusasiamies ei katsonut äänestämismahdollisuuden epäämistä koskeneeseen päätöksentekoon osallistuneiden vaalilautakunnan jäsenten rikkoneen säännöksiin ja määräyksiin perustunutta virkavelvollisuuttaan. Näin ollen tässäkään tapauksessa ei nostettu syytteitä.

Päätökset syyttämättä jättämisestä 2292/2023 ja 2414/2023.

Lähde: eduskunnan oikeusasiamiehen tiedote.