Oikeuskansleri: Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön ohjaus ja valvonta Business Finlandin häi­riö­tu­ki­asiois­sa sekä tukia koskeva sää­dös­val­mis­te­lu

Yhteenvetona Business Finlandin myöntämistä Covid-2019-pandemiaan liittyvistä häiriötuista voitiin todeta, että yritysten menetysten kompensoimiseen ryhdyttiin viivytyksettä, mutta toteutus olemassa olleilla epäsopivilla ja puutteellisilla malleilla jätti kehittämisen varaa. Tukea ryhdyttiin myöntämään nopealla aikataululla tukiehtoja ja sääntöjä joustavasti soveltaen, jolloin myös virhearviointeja ja epätarkkuuksia tuen kohdentumisessa ja myöntämisessä tapahtui. Jälkivalvonta ei ole ollut kaikilta osin riittävän tehokasta. Jälkivalvontaan, seurantaan sekä kokemuksen hyvien ja huonojen käytänteiden analysointiin keskittyminen oli siten edelleen hyvin perusteltua. Tätä voitiin pitää osana yleistä ministeriön perustuslaillista tehtävää ja varautumisvelvoitetta. 

Asiassa ei ilmennyt perusteita katsoa, että työ- ja elinkeinoministeriössä olisi menetelty lainvastaisesti tai laiminlyöty virkatehtäviä häiriötukien ohjauksessa ja valvonnassa. Ennustamattomiin tilanteisiin varautumista oli oikeuskanslerin mukaan kuitenkin perusteltua kehittää luomalla yllätyksellisiä tilanteita varten nopean toiminnan malleja ja laatia vastaisuuden varalle säännöstöä ja ohjeistusta, joka muovautuisi paremmin muuttuviin tilanteisiin. 

Business Finlandia koskevan lain vireillä olevan uudistuksen yhteydessä ei olla puuttumassa neuvontaa ja riippumatonta päätöksentekoa koskeviin viranomaistehtäviin ja hyvän hallinnon takeiden turvaamiseen, jotka ovat osoittautuneet ongelmallisiksi de minimis -ehtoisten tukien osalta yhtiössä. Lakiesityksen yhtenä toteuttamisvaihtoehtona esityksen perusteluissa mainittua virastomuotoista toimintaa olisi perusteltua vakavasti harkita jatkokehittämisessä ja EU:n valtiontukien uudistuksen yhteydessä vuonna 2023 arvioida de minimis -tukien osalta ja yleisemmin.

Lähde: oikeuskanslerinviraston tiedote.