”On aina parempi sanoa rohkeasti kyllä kuin empien ei”

Kaupunkipolitiikan hienous on, että siinä tehdään sekä arkisiin asioihin että globaaleihin kysymyksiin liittyviä ratkaisuja. Samana päivänä käsittelyssä voivat olla Munkkiniemen puistonpenkkien kunto ja Helenin 100 miljoonan voimalaitosinvestointi. Työssä joutuu siis liikkumaan hyvin laajalla spektrillä.

Helsinki saisi minusta sitoutuneen ja kaupungin asioihin sekä niiden eteenpäin viemiseen intohimoisesti suhtautuvan pormestarin. Olen enemmän asiapoliitikko, en politiikan kentän räiskyvin somepersoona. Kaupungin johtamisessa on kysymys yhteistyön rakentamisesta ja toimeenpanokyvyn tasapainosta. Mikään puolue ei päätä asioista yksin, vaan on haettava yhteistä luottamusta. Pelkät ratkaisut eivät silti riitä, tarvitaan toimeenpanokykyä.

Muutosten aikaansaamisessa politiikka on avainasemassa. Helsinki on iso, lähes 40 000 ihmisen organisaatio. Olen reilun kolmen vuoden ajan johtanut yhtä toimialaa kaupunkipolitiikassa, ja tämä aika on vahvistanut käsitystäni siitä, että tavoitteet on määriteltävä selkeästi ja niihin on sitouduttava. Vaikka monet palvelut toimivat hyvin ja lakisääteiset velvoitteet täyttyvät, todellinen muutos edellyttää määrätietoista ja johdonmukaista työtä. On tiedettävä mitä tahtoo – ja tahdottava sitä aika paljon.

Olen ratkaisukeskeinen ihminen, ja kokemukseni mukaan sitä piirrettä arvostetaan yli puoluerajojen. Eri rooleissa muun muassa kaupunginhallitusryhmän vetäjänä sekä apulaispormestarina olen ollut todella tiiviisti mukana tai johtamassa neuvotteluja. Esimerkiksi viime syksynä saimme neuvoteltua tälle vuodelle yksimielisen budjettiesityksen, johon kaikki puolueet sitoutuivat. Siitäkin huolimatta, että valtakunnanpolitiikassa näkemykset eroavat usein suurestikin toisistaan.

Oikeustieteen opinnoissa minua houkutteli erityisesti urapolkujen monipuolisuus. Juristina on mahdollista työskennellä niin oikeuslaitoksessa, liike-elämässä kuin julkishallinnon puolella. Sittemmin olen saanut huomata, että ajatukseni oli aivan oikea. Politiikan puolella on todella paljon hyötyä oikeustieteellisestä pohjakoulutuksesta. Se auttaa hahmottamaan yhteiskunnan rakenteita ja toimintaa, koska oikeusvaltiossa kaikki palautuu lakiin ja lainsäädäntöön.

Opiskeluaikana työskentelin esimerkiksi neuvontalakimiehenä Suomen Vuokranantajilla, mutta vähitellen siirryin kohti politiikkaa. Olin parin vuoden ajan erityisavustajana opetusministeriössä ja osallistuin lainsäädäntöhankkeiden valmisteluun. Siinä sai hyvän kosketuksen kovaan juridiikkaan.

Käännekohta urallani oli vuoden 2015 eduskuntavaalit. Silloin lähdin ensimmäisen kerran ehdolle kokeilemaan poliittisen polun todellista kantavuutta. Ympärilläni oli paljon kannustavia ihmisiä, ja sillä oli todella suuri merkitys. Erityisen positiivinen yllätys oli huomata, miten innostavaa ja voimaa antavaa ihmisten kohtaaminen laajasti on. Minua se ei ahdistanut, koska taidan olla enemmän ekstrovertti.

Kokemus määritteli paljon uraani, sillä sen jälkeen lähdin yhä enemmän politiikan puolelle sekä töihin että luottamustehtäviin. Urani saattaa ulkopuolisen silmiin vaikuttaa suoraviivaiselta, mutta politiikassa ja luottamustehtävissä mikään ei koskaan ole suoraviivaista. Vaaleja käydään jatkuvasti ja niissä kaikki on aina katkolla.

Oikeustieteen opiskelijan kannattaa osallistua monipuolisesti erilaisiin tilaisuuksiin, projekteihin ja tapahtumiin, ja kokeilla kaikkea järjestötoiminnasta startup-kenttään. Verkostoitumisen hyöty ei rajoitu vain politiikkaan. Olen itse pyrkinyt olemaan mukana ennakkoluulottomasti kaikessa, jopa ennen kuin liityin puolueeseen. On aina parempi sanoa rohkeasti kyllä kuin empien ei. Kun avaa mielensä erilaisille kokemuksille, oma juttu löytyy varmasti.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien pitäisi olla loputtoman ekstroverttejä. Useimmat opiskelijat ymmärtävät verkostoitumisen tärkeyden, ja monet löytävät omat tapansa luoda yhteyksiä. Se kannattaa. Olen myös huomannut, että tämä on niin pieni maa, että ihmiset, joihin olet törmännyt opiskeluaikoina, tulevat lähes varmasti vastaan jossain vaiheessa.

Syntymävuosi: 1993
Perhe: Avopuoliso
Tutkinnot ja arvonimet: OTM, tekn. yo
Yliopisto ja valmistumisvuosi: Helsingin yliopisto, 2020
Lempioikeudenala: Valtiosääntöoikeus
Guru: En usko yksittäisiin guruihin ja idoleihin, eri puolilla on lukuisia arvostamiani henkilöitä.
Jos ei olisi juristi, olisi: tuotantotalouden diplomi-insinööri
Motto: ”Se mikä tehdään, se tehdään kunnolla.”

Suosittelen
Kirja: Iida Turpeisen Elolliset (viimeksi lukemistani)
Elokuva: Bondit toimivat aina, uudet ja vanhemmat
Podcast: Maailmanpolitiikan arkipäivää
Laulu: Tehosekoitin: Kaikki Nuoret Tyypit
Laji: Tennis
Kuvataiteen teos: Mikko Paakkosen teokset