Pääs­tö­kaup­pa­di­rek­tii­vi uudistui: kiinteitä laitoksia, merenkulkua ja len­to­lii­ken­net­tä käsittelevät arviomuistiot lausunnoille

Päästökauppadirektiivin uudistuksella pyritään vastaamaan päästövähennystavoitteiden kiristymiseen sekä laajentamaan päästökaupan vaikuttavuutta uusille toimialoille. Arviomuistioissa kuvataan yleistä päästökauppaa eli kiinteitä laitoksia, merenkulkua ja lentoliikennettä koskevat vaatimukset ja arviot vaikutuksista sekä direktiivien toteuttamisvaihtoehdot. Direktiivimuutokset tulee panna kansallisesti toimeen 31.12.2023 mennessä. 

EU:n yleisen päästökaupan piiriin kuuluvat tällä hetkellä suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Euroopan talousalueen sisäinen lentoliikenne. Se on keskeisin unionitason politiikkatoimi päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

Muutoksessa yleisen päästökaupan päästövähennystavoitetta kiristetään 19:llä prosenttiyksiköllä 62 prosenttiin vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi päästökaupan soveltamisalaa laajennetaan sisällyttämällä järjestelmään meriliikenteen päästöt. Jätteenpolttolaitosten tulee ryhtyä tarkkailemaan ja raportoimaan päästöjään. Päästökauppaan tullaan sisällyttämään jatkossa myös direktiivissä luetelluilla toimialoilla toimivat päästöttömät laitokset sekä pienet vedyn tuotantolaitokset. 

Päästövähennystavoitteen kiristyessä myös ilmaisjaon myöntämisperusteisiin tehdään muutoksia. Ilmaisjakoa saavien toiminnanharjoittajien tulee jatkossa osoittaa tekevänsä päästövähennystoimia saadakseen täysimääräisen ilmaisjaon. Hiilirajamekanismin asteittainen käyttöönotto vähentää vuodesta 2026 alkaen ilmaisjakoa hiilirajamekanismin kattamilla sektoreilla. Päästökaupan soveltamisalasta suljetaan jatkossa pois laitokset joiden päästöistä yli 95 % syntyy kestävän biomassan poltosta. Syynä tähän on päästöoikeuksien ilmaisjako. 

Päästöjä vähentävien ja 0-päästöihin tähtäävien teknologioiden käyttöönottoon kannustetaan erityisesti ilmaisjakoon tai epäsuorasti siihen liittyvien yksityiskohtaisten soveltamisalaa koskevien muutosten avulla. Jatkossa kun päästökauppaan tullaan sisällyttämään myös direktiivissä luetelluilla toimialoilla toimivat päästöttömät laitokset, on näiden laitosten mahdollista hyötyä päästökaupasta taloudellisesti, kun niiden on mahdollista hakea tuotannolleen ilmaisjakoa. 

Meriliikenne liitetään 1.1.2024 alkaen asteittain osaksi EU:n päästökauppajärjestelmää. Merkittävää kansallista harkintavaltaa liittyy saaripoikkeuksen soveltamiseen. Jäsenvaltio voi päättää, sovelletaanko poikkeusta vuosina 2024–2030. 

Suomessa väliaikaista saaripoikkeusta olisi mahdollista soveltaa Manner-Suomen ja Ahvenanmaan väliseen liikennöintiin. Poikkeuksen piiriin kuuluisi bruttovetoisuudeltaan 5 000 ja sitä suurempien matkustaja-autolauttojen matkat.

Arviomuistiossa on käsitelty meriliikenteen päästökauppaan liittämisen ja saaripoikkeuksen vaikutuksia. Päästökaupan soveltaminen ilman poikkeusta tai toisaalta saaripoikkeuksen hyödyntäminen voivat vaikuttaa meriliikenteen päästöihin, Ahvenanmaan maakunnan saavutettavuuteen, varustamojen talouteen ja toimintaympäristöön, maakunnan kansantalouteen sekä joidenkin kumipyöräliikennettä ja matkustajia palvelevien Suomen merikuljetusreittien kilpailuasetelmaan. 

Lentoliikenteessä jo käytössä olevaa päästökauppaa tehostetaan 1.1.2024 alkaen. Päästökaupan ilmastovaikuttavuutta lisätään poistamalla asteittain päästöoikeuksien ilmaisjako ja vähentämällä päästöoikeuksien kokonaismäärää.  Päästökauppaan lisätään uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön tukimekanismi, jonka tarkoituksena on lisätä kestävämpien lentopolttoaineiden käyttöä ja päästövähennyksiä kaventamalla fossiilisen ja uusiutuvan polttoaineen hintaeroa. 

Lentoliikenteen arviomuistiossa arvioidaan tehostamistoimien vaikutuksia. Lentoliikenteen osalta direktiivin muutokset eivät jätä juurikaan tilaa kansalliselle harkinnalle toimeenpanossa.

Päästökauppadirektiivin toimeenpanoa on valmisteltu Suomessa syksystä 2022 lähtien. Työ käynnistyi direktiivien sisällön, kansallinen sääntelyn tarpeen sekä toteuttamisvaihtoehtojen ja niiden vaikutusten arvioinnilla. Neljässä alatyöryhmässä tehty arviointi on tiivistetty arviointimuistioihin, joista nyt lausunnolle lähetetään kiinteitä laitoksia, merenkulkua ja lentoliikennettä käsittelevät muistiot. Direktiiviehdotukseen sisältyvä uusi polttoaineen jakelua koskeva päästökauppa valmistellaan myöhemmässä aikataulussa ja arviomuistio annettaisiin lausunnoille syksyllä 2023.

Arviomuistioiden tavoitteena on kuvata direktiivin muutokset, mahdolliset vaihtoehdot toimeenpanolle sekä näiden vaikutukset. Lausuntokierroksella pyritään osallistamaan sidosryhmiä kansalliseen valmisteluun sekä keräämään tietopohjaa varsinaisen hallituksen esityksen valmistelua varten.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.