Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisätään

Voimassa olevaan työlainsäädäntöön sisältyy säännöksiä, joiden mukaan monista asioista saadaan sopia valtakunnallisella työehtosopimuksella laista poiketen. Tällaisia säännöksiä on työsopimuslaissa, merityösopimuslaissa, työaikalaissa, merityöaikalaissa, vuosilomalaissa, merimiesten vuosilomalaissa ja yhteistoimintalaissa.

Edellä mainittuja säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa myös työnantajakohtaisella työehtosopimuksella voisi sopia toisin kaikista niistä asioista, joista nykyisin voi sopia valtakunnallisella työehtosopimuksella.

Muutos lisää merkittävästi yrityskohtaisen työehtosopimuksen hyödyntämisen mahdollisuuksia. Käytännössä nämä mahdollisuudet ovat jatkossa käytössä kaikilla toimialoilla ja riippumatta siitä, onko olemassa alakohtaista työehtosopimusta tai alakohtaista yleissitovaa työehtosopimusta

Järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava vähintään yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä, jos sellainen on alalla olemassa. Kyseisissä työehtosopimuksissa voi olla paikalliseen sopimiseen kelpuuttavia määräyksiä. Työsopimuslaissa, merityösopimuslaissa, työaikalaissa, vuosilomalaissa ja opintovapaalaissa on kuitenkin nykyisin säännökset, joiden mukaan järjestäytymättömällä työpaikalla ei saa soveltaa niitä työehtosopimuksen määräyksiä, joilla poiketaan laista ja jotka edellyttävät paikallista sopimista. Poikkeuksena ovat säännöllisen työajan järjestelyt. Niitä koskeva sopimisen malli säilyy. Lisäksi on ollut epäselvyyttä siitä, saako muunlaisia paikallisia sopimuksia kuitenkin tehdä.

Esityksessä ehdotetaan, että jatkossa myös järjestäytymättömillä työpaikoilla saisi soveltaa kaikkia yleissitovan työehtosopimuksen paikalliseen sopimiseen kelpuuttavia määräyksiä. Tämä oikeus olisi riippumatta siitä, perustuuko työehtosopimuksen paikallisen sopimuksen kelpuuttava määräys lain puolipakottavaan säännökseen vai työehtosopimuslain mukaiseen yleiseen oikeuteen sopia työehtosopimuksella asioita paikallisesti sovittaviksi.

Paikallinen sopimus olisi tehtävä yleissitovan työehtosopimuksen valtuutuksen rajoissa ja siinä edellytettyjen osapuolten ja menettelytapojen mukaisesti. Sopimuksen voisi tehdä (luottamusvaltuutetun kanssa) silloinkin, kun työehtosopimuksen paikalliseksi sopijaksi edellyttämää luottamusmiestä ei ole valittu.

Jatkossa henkilöstön edustajan kanssa tehtävä paikallinen sopimus on toimitettava työsuojeluviranomaiselle. Velvoitteen tehosteeksi ollaan säätämässä 1 000–10 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu. Uusi säännös koskee lain voimaantulon jälkeen solmittuihin työehtosopimuksiin perustuvia paikallisia sopimuksia ja vain järjestäytymättömiä työnantajia.

Varsin usein paikallisen sopimuksen voivat työehtosopimuksen mukaan tehdä työnantaja ja luottamusmies. Henkilöstö ei ole kaikilla työpaikoilla valinnut luottamusmiestä. Luottamusmiehen puuttuminen estää edellä mainituissa tapauksissa paikallisen sopimuksen tekemisen, jos työehtosopimuksessa ei ole sovittu mitään vaihtoehtoista tapaa paikallisen sopimuksen tekemiselle.

Esityksessä ehdotetaan mallia, jossa järjestäytymisen perusteella noudatettavaan työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopimus tehdään lähtökohtaisesti työehtosopimuksen edellyttämien sopijapuolten välillä.

Jos työehtosopimuksessa edellytetään sopijapuoleksi henkilöstön puolelta luottamusmiestä ja henkilöstö on tällaisen valinnut, sopimus tehtäisiin luottamusmiehen kanssa. Jos luottamusmiestä ei ole, eikä työehtosopimuksessa ole sovittu vaihtoehtoisesta tasapuoliset sopimisedellytykset turvaavasta menettelystä tai siitä, kuinka sopimus tehdään luottamusmiehen puuttuessa, voitaisiin soveltaa laissa säädettyä vaihtoehtoista tapaa eli tehdä paikallinen sopimus luottamusvaltuutetun kanssa.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.