Pakotteiden toimeenpano Suomessa on yhteistyötä

Pakotteiden kansallisesta toimeenpanosta vastaa joukko viranomaisia, jotka toimeenpanevat pakotteet omalla hallinnonalallaan. Pakotteiden toimeenpanoa koordinoiva keskusviranomainen, pakoteasetuksissa määritelty niin sanottu kansallinen toimivaltainen viranomainen on ulkoministeriö. UM neuvoo, tulkitsee pakotesäädöksiä ja vastaa pakotteisiin liittyvien poikkeuslupien myöntämisestä.

Ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden yksikkö vetää kansallista pakoteyhteistyöryhmää, joka on näiden viranomaisten yhteistyöelin.

”Käsittelemme siellä ajankohtaisia pakoteasioita ja pakotteiden toimeenpanon kysymyksiä. Ymmärrettävästi viimeisen vuoden aikana työ on keskittynyt Venäjä-pakotteisiin”, UM:n pakotiimin vetäjä Pia Sarivaara kertoo.

”Kansallinen yhteistyö sujuu hyvin. Suomessa on totuttu tekemään hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä. Meillä harvoin hierarkia luo kynnyksen yhteydenottoihin tai toimivien yhteistyösuhteiden luomiseen. Suhtaudumme asioihin pragmaattisesti, jos tahtoa asioiden ratkaisemiseen on. Ja sitähän on. Suomessa niin kansalaiset kuin yrityksetkin tukevat Venäjä-pakotteita.”

Pakotetiimissä hoidetaan myös pakotteiden toimeenpanoon liittyvää EU-yhteistyötä. Komission ja EU-jäsenmaiden pakoteasiantuntijoiden kokouksissa keskustellaan erityisesti pakotesäädösten oikeudellisesta tulkinnasta.

”Muiden jäsenmaiden kokemukset ja tulkinnat eri kysymyksistä ovat hyödyksi omassa työssämme. Meitä on myös pyydetty kertomaan omista kokemuksistamme, sillä rajamaana Venäjän kanssa tekemämme yhteistyön kirjo on ollut laaja ja se heijastuu myös pakotteiden toimeenpanossa. UM:n näkökulman lisäksi olemme tuoneet esille Tullin ja Ulosottolaitoksen tekemää työtä pakotteiden toimeenpanossa. Havaintomme erityisesti pakotteiden kiertämisessä ovat tärkeitä niin komissiolle kuin muille jäsenmaille”, Sarivaara toteaa.

Toimeenpanon rakenteet jäsenmaissa vaihtelevat. Suomessa pakotelistattujen omaisuuden jäädytyksistä vastaa pakotelain mukaan Ulosottolaitos.

"Meidän ei ole tarvinnut luoda uutta viranomaista laajojen henkilöpakotelistausten toimeenpanoon, vaan olemme selvinneet Ulosottolaitoksen resursseja lisäämällä", Sarivaara huomioi.

”Minusta Suomessa on ollut ratkaisevaa, että meillä on pakotteiden toimeenpanossa ennestään selkeä työnjako. Ulosottolaitoksella ja Tullilla on myös huomattavan vahvat toimivaltuudet.”

Ulosottolaitos on jäädyttänyt helmikuun loppuun mennessä noin 207 miljoonan euron edestä pakotelistattujen tahojen varoja. Jäädytyspäätöksiä on tehty yli kolmesataa. Jäädytykset koskevat kaikkia varoja, myös pienempiä maksuja tai tilivaroja.

Ulosottolaitoksen toiminta on Sarivaaran mukaan ollut tehokasta. Se on jäädyttänyt kiinteistöjä, yritysten osakkeita, asunto-osakkeita, kulkuvälineitä, tilivaroja ja saatavia. Jäädytysten toimeenpanossa vaikeimmat kysymykset koskettavat todellisen omistuksen ja määräysvallan todentamista.

”Tässä olemme samassa veneessä muiden jäsenmaiden kanssa. Monimutkaisten, esimerkiksi veroparatiisiyhtiöiden kautta toteutettujen yritys- ja omistusrakenteiden tutkiminen edellyttää paljon resursseja, EU-tiedonvaihtoa ja laajempaa kansainvälistä yhteistyötä. Pakotteiden tehokas toimeenpano riippuu paljon viranomaisten kyvystä tehdä tätä selvitystyötä ja tiedonvaihtoa”, Sarivaara kertoo.

Useat pakotelistatut ovat kiistäneet Ulosottolaitoksen tekemiä jäädytyspäätöksiä yleisissä tuomioistuimissa. Ulkoministeriö on näissä oikeudenkäynneissä vastaajana ja ulosoton hakijana. Tuomioistuimet antavat viimeisen kannan pakotesäädösten tulkintakysymyksiin.

”Tuomioistuimet ovat olennaisessa asemassa pakotteiden toimeenpanon ja pakotteiden vaikuttavuuden näkökulmasta. Pakotejärjestelmän toimivuus testataan viime kädessä siellä”, Sarivaara korostaa.

Tulli toimeenpanee sektoripakotteisiin sisältyvät vienti- ja tuontirajoitukset ja -kiellot. Kaupan tavaravirtaa seuratessaan Tulli on pakotteisiin liittyen tutkinut tarkemmin 1 300 tapausta, joista 300 on edennyt esitutkintaan.

Viime vuonna annettiin ensimmäiset tuomiot.

”On huomionarvoista, että meillä on annettu jo ensimmäisiä tuomioita Venäjä-pakotteiden kiertämisestä. Tällä hetkellä pakotteiden rikkominen ei ole kaikissa jäsenmaissa edes rangaistavaa. EU:n tuleva pakoterikosdirektiivi tuo tähän muutoksen. On tärkeää antaa signaali siitä, että pakotteiden noudattamista valvotaan ja rikkomisesta rangaistaan. Tämä lisää toimeenpanon tehokkuutta”, Sarivaara korostaa.

Henkilöpakoteasetuksissa määritelty jäädyttämisvelvollisuus koskee kaikkia taloudellisia toimijoita. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi yrityksen on pysäytettävä (jäädytettävä) pakotelistatulle taholle suoraan tai välillisesti menevä maksu ja ilmoitettava siitä Ulosottolaitokselle, joka arvioi asian ja tekee tarvittaessa virallisen jäädytyspäätöksen.

Yritys ei myöskään saa tarjota suoraan tai välillisesti palveluita tai toimittaa tavaraa pakotelistatulle taholle. Pankit ovat tarkkoja pakotteiden noudattamisessa maksuliikenteessä ja ilmoittavat jo nyt pakotelistaosumat Ulosottolaitokselle, joka tekee arvion pakotteiden soveltumisesta asiassa.

”Jäädyttämiskysymystä kannattaa tarkastella myös hyödyn tuottamisen näkökulmasta. Jos toiminta hyödyttää jollain tavalla pakotelistattua, se on todennäköisesti kiellettyä”, Sarivaara kommentoi.

Tänä vuonna painopiste pakotteiden toimeenpanossa on toimeenpanon tehostamisessa ja pakotteiden kiertämiseen puuttumisessa sekä yhteistyön lisäämisessä yksityisen sektorin kanssa. Eduskunta hyväksyi äskettäin rahanpesulain osittaisuudistuksen, jonka ansiosta muun muassa Finanssivalvonta ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto saavat valtuuksia valvoa tehokkaammin pakotteiden toimeenpanoa.

”Venäjälle hyökkäyssodan vuoksi asetettuja pakotteita on nyt toimeenpantu yli vuosi ja tiiviin yhteistyön muodot alkavat olla vakiintuneita. On aika katsoa toimeenpanon tehostamista ja siihen käytettävissä olevia resursseja. Venäjä-pakotteille ei ole tällä hetkellä nähtävissä päättymispäivää”, Sarivaara toteaa.

Lähde: ulkoministeriön tiedote.