Palkan alentaminen ja työsuhteen ehtojen muuttaminen yrityksen muutos- ja poik­keus­ti­lan­teis­sa

Toimenpiteitä, joilla voidaan välttää työntekijöiden lomautuksia ja irtisanomisia.

Merkittäviä kustannuseriä ovat palkkakustannukset ja muut etuudet. Niitä voidaan alentaa ja muuttaa työnantajan ja työntekijöiden välisellä sopimuksella tai yksipuolisesti, jos sille on laillinen työsopimuksen päättämisperuste.

Edellä mainituilla toimenpiteillä voidaan välttää työntekijöiden lomautuksia ja irtisanomisia taloudellisista ja tuotannollisista syistä.

Palkka ja siihen liittyvät etuudet ovat työsuhteen ehtoja, joita ei pääsääntöisesti voida yksipuolisesti muuttaa puolin tai toisin. Työnantaja ei voi muuttaa työsuhteen ehtoja työnjohto-oikeuden perusteella. Työsuhteen kestäessä voidaan työsuhteen ehtoja kuitenkin muuttaa sovittaessa tai ehdot voivat muuttua tosiasiallisesti. Työsopimusta solmittaessa sovitaan työsuhteen ehdoista, jotka voivat muuttua muun muassa työehtosopimussidonnaisuuden vuoksi.

Työsuhteen ehdot muuttuvat seuraavissa tapauksissa:

Palkan alentaminen on aina poikkeuksellinen toimenpide. Jos työnantaja ja työntekijä ovat keskinäisessä työsopimuksessaan sopineet palkan määräytymisestä, he voivat uudella sopimuksella alentaa palkkaa määräajaksi tai toistaiseksi. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, että työnantajaa velvoittava työehtosopimus muodostaa vähimmäistason, jota alemmasta palkasta ei voida työsopimuksella sopia. Sovellettava työehtosopimus muodostaa alakohtaisesti vähimmäispalkkatason.

Sopimusperusteisessa palkan alentamisessa voidaan myös sopia, että toimintaedellytysten muututtua säästyneet palkkaerät voidaan maksaa työntekijöille takaisin osittain tai kokonaan palkkana tai tulospalkkioina.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että työnantaja voi irtisanomisen vaihtoehtona alentaa työntekijöiden palkkaa, kun noudatetaan irtisanomisaikaa ja palkka on alentamisen jälkeenkin vähintään noudatettavan työehtosopimuksen vähimmäispalkan tasoinen. Lisäksi työnantajan on tullut tehdä säästötoimenpiteitä kaikkien mahdollisten kustannusten osalta.

Korkein oikeus linjasi palkan alennusmahdollisuutta 1990-luvun alkupuolen laman seurauksena kahdessa tuomiossaan (KKO 1996:89 ja KKO 1997:83). Ensin mainitussa tuomiossa yhtiön taloudelliset edellytykset tarjota työtä entisin ehdoin olivat vähentyneet niin, että sillä oli oikeus irtisanoa työntekijöitään. Yhtiö saattoi tällöin irtisanomisen sijasta irtisanomisaikoja noudattaen yksipuolisesti alentaa työntekijöiden palkkoja, kun palkat alentamisen jälkeenkin täyttivät alan työehtosopimuksen vähimmäistason ja toimenpide yhdessä muiden käytettävissä olleiden saneeraustoimenpiteiden kanssa osoittautui välttämättömäksi yhtiön toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Yksipuolisen muutoksen osalta on myös noudatettava irtisanomisaikaa: työntekijälle ilmoitetaan irtisanomisaikaa noudattaen, että vanha työsopimus ja ‐suhde päättyvät, mutta työsuhdetta jatketaan uusituilla ehdoilla. Toinen vaihtoehto on irtisanoa työsopimus ja tarjota

allekirjoitettavaksi uutta työsopimusta, joka tulee voimaan irtisanomisajan päätyttyä. Jos tällöin työntekijä ei allekirjoita tarjottua työsopimusta, työsuhde päättyy. Jos työtä on ryhdytty tekemään uusituin ehdoin, ei muutoksen pätemättömyyteen yleensä enää voida vedota.

Työsuhteen ehtojen muuttamisesta yksipuolisesti ei ole säännelty laissa yleisesti. Työsopimuslain 7 luvun 11 §:n mukaan työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla irtisanomisaikaa noudattaen. Tätä periaatetta on oikeuskäytännössä noudatettu myös muiden työsuhteen ehtojen osalta.

Harri Hietala ja Keijo Kaivanto

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia.

Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

**

Harri Hietala, Keijo Kaivanto, Johanna Pystynen: Esimiehen käsikirja 2020 (Alma Talent). Ilmestyy huhtikuussa 2020.

Harri Hietala, Keijo Kaivanto: 101 kysymystä ja vastausta henkilöstöjärjestelyistä yritysten muutos- ja poikkeustilanteissa (Alma Talent). Ilmestyy huhtikuussa 2020.